Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Suldaan Said Ahmed vaatii humanitaarisen avun lisäämistä sekä humanitaarisen viisumin valmistelun jouduttamista yhtenä vastauksena maailmalla syveneviin kriiseihin.
Said Ahmed teki asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.
– Suomen tulee edistää rooliaan aktiivisena vastuunkantajana globaalien haasteiden edessä, hän sanoo.
Hunamitäärinen viisumi edistäisi ihmisten mahdollisuutta hakea suojaa toisesta maasta.
– Kriisien ja konfliktien kiihtyessä maailmalla meidän on pyrittävä edistämään ihmisoikeuksien toteutumista sekä parantamaan ihmisten mahdollisuuksia turvalliseen ja ihmisarvoiseen elämään.
Lisää väyliä
Kuluvalla hallituskaudella kehitysyhteistyön ja sitä kautta humanitaarisen avun määrärahoja on lisätty ja esimerkiksi pakolaiskiintiötä on kasvatettu.
Said Ahmedin mukaan systemaattisia ihmisoikeusloukkauksia, kriisejä ja konflikteja kohtaaville ihmisille on kuitenkin tarjottava nykyistä enemmän apuväyliä. Hän arvioi, että humanitaarinen viisumi edistäisi ihmisten tosiasiallista mahdollisuutta hakea suojaa toisesta maasta kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
– Ulkoministeriö valmistelee tällä hetkellä ulkomaalaislain kokonaisuudistusta sekä selvittää humanitaarisen viisumin mahdollisuutta. On kuitenkin kestämätöntä yksilön oikeuksien toteutumisen kannalta, että Suomi ei tällä hetkellä tarjoa humanitaarista suojelua tai humanitaarista viisumia, Said Ahmed arvioi.
Päätös valmistelun käynnistämisestä tehtiin ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) esityksestä keväällä tehdyn esiselvityksen pohjalta.
– Hädässä olevien ihmisten auttaminen oikea-aikaisesti on valtava haaste, johon vauraampien, demokraattisten maiden on kyettävä vastaamaan, Said Ahmed sanoo.
– Muuten kansainvälinen yhteisö ja sen yhteiset sitoumukset jäävät tyhjäksi kirjaimeksi.
Jokainen tapaus erikseen
Humanitäärinen viisumi koskisi tapauksia, joissa suojelulle arvioidaan olevan erityinen tarve, mutta ei ole keinoja henkilön maahantuloa varten. Se olisi pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi henkilölle humanitaarisista syistä maahan saapumista varten. Hankkeen suuren haasteen sanotaan olevan oikeiden tarvitsijoiden tunnistaminen.
Humanitääristä viisumia on kaavailtu esimerkiksi ihmisoikeuksien puolustajille, ilmastopakolaisille, suomalaisten yritysten tai kansainvälisissä ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöissä sekä EU:n ja Naton palveluksessa olleille, median edustajille, taiteilijoille, opiskelijoille tai tutkijoille, alkuperäiskansojen jäsenille ja vähemmistöjen edustajille.
Näihin ryhmiin kuuluminen ei kuitenkaan automaattisesti merkitsisi humanitäärisen viisumin saamista. Jokaista tapausta tarkasteltaisiin yksilökohtaisesti.
Median tietojen mukaan esitys tuskin ehtii eduskuntaan ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.