Kuohunta hallituksen esittämästä arvonnousuverosta on käynyt kiivaana tällä viikolla. Hallitusohjelmassa oleva vero repii hallituspuolueiden välejä, kun keskusta on asettunut vastustamaan sitä.
Poliittisen riitelyn lisäksi kummastusta herätti, kun valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi Helsingin Sanomain haastattelussa, että hallituksen olisi syytä harkita verosta luopumista. Verotusta ja julkista hallintoa paljon tutkinut Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Matti Ylönen kuvaa Majasen kommenttia hyvin poikkeukselliseksi.
– Kuuluisimpana tapauksena tulee mieleen 1990-luvun laman alun virkamiesraportti. Eihän tämä millään lailla yleistä ole.
”Eihän tämä millään lailla yleistä ole”
– Sen lisäksi tässä oli hyvin kiinnostavaa, että Majanen vetosi kuulopuheeseen. Joillakin nimeltä mainitsemattomilla startup-yrittäjillä on ollut fiilis, että tämä voi olla huono juttu, Ylönen sanoo.
Ylönen huomauttaa, että Suomessa päätöksenteon ideaalina on tietoperustaisuus. Siihenkin nähden hän pitää Majasen ulostuloa hämmästyttävänä.
– Kyse on kuitenkin lakiesityksestä, josta on tehty hyvin mittava valtiovarainministeriön raportti, ja verohallinto on puhunut jo vuosia sitten tämän veron puolesta.
– Tästä on olemassa paljon mustaa valkoisella. Tässä vaiheessa kaivetaan lausunto, jota on täysin mahdotonta verifoida ja asettaa kontekstiin. Kyllä tämä aika erikoiselta kuulostaa.
Pääkirjoituksen kummalliset tulkinnat
Tiedotusvälineissä arvonnousuveroa on kritisoitu myös Helsingin Sanomain pääkirjoituksessa. Siinä viitattiin lainsäädännön arviointineuvoston lausuntoon, joka HS:n pääkirjoituksessa antoi veroesitykselle täystyrmäyksen. HS:n mukaan veroesitys on ”sutta ja sekundaa”.
HS:n pääkirjoituksen jälkeen Ylönen innostui tutkimaan arviointineuvoston lausuntoa tarkemmin. Hän vertasi sitä arviointineuvoston viime vuoden vuosikatsaukseen sekä neuvoston tänä vuonna antamiin 40:een lausuntoon.
– Vuoden 2021 vuosikatsauksesta kävi ilmi, että vaihtoehtoisten toteuttamismallien, joiden läpikäymistä arviointineuvosto arvonnousuveron kohdalla peräänkuulutti, selvittäminen on arviointineuvostolta hyvin yleinen toive lakiesityksiin.
Tänä vuonna muista esityksistä annetut lausunnot eivät myöskään tukeneet ”täystyrmäystä”.
– Katsoin ensin määrällisesti, kuinka paljon keskeisiksi katsottuja muutosehdotuksia on ollut. Niitä oli arvonnousuveron kohdalla neljä, ja keskiarvo oli 3,6. Lisäksi yksi neljästä oli aika päällekkäinen toisen kanssa. Katsoin myös suositusten sisällöt. Nekin olivat sen tyyppisiä, että oikeastaan kaikista löytyi esimerkkejä muista lausunnoista, Ylönen sanoo.
Spinnareiden epäsuhta
Arvonnousuvero on käytössä monessa Euroopan maassa. Hallituksen esityksen mukaan se koskettaisi vain hyvin pientä joukkoa.
Julkisessa keskustelussa äänessä ovat enemmän olleet veron vastustajat. Siihen ainakin osasyy saattaa olla, että verokeskustelussa epäsuhta eri puolien välillä on melkoinen.
– Meillä on useita elinkeinoelämän järjestöjä, jotka ovat hyvin aktiivisesti mukana verotukseen liittyvissä keskusteluissa. Muita kuin suuryritysten tai finanssialan näkökulmia verotukseen tuovia instansseja on etujärjestöpuolella aika vähän, Ylönen huomauttaa.
– Finnwatch, jonka hallituksen puheenjohtajana toimin, on yksi harvoista, joka on näkyvästi esillä mitä tulee vaikka listaamattomien yritysten osinkoverotukseen.
Veroa vastustavat tahot ovat saaneet myös lyötyä arvonnousuverolle huomattavasti enemmän tunteita herättävän maastapoistumisvero-kuvauksen.
– Tämä on spinnattu niin, että tätä pitää kutsua maastapoistumisveroksi. Hyvin monet meistä poistuvat maasta monta kertaa vuodessa, mutta tässä ei ole kyse sellaisesta tilanteesta.
Arvonnousuvero on koko ajan ollut mukana hallitusohjelmassa eli siitä sovittiin hallituspuolueiden kesken jo keväällä 2019. Ylönen ihmetteleekin, miksi veroa kritisoidaan nyt hyvin epämääräisesti.
– Jos meillä olisi merkittävää tietopohjaa tämän väitetystä haitallisuudesta, niin miksi sitä ei ole tuotu perusteellisten raporttien ja selvitysten kautta esiin?