– Poikani meni lehmiensä perään. Hän palaa pian. Työmme alkaa kun aurinko nousee – lehmien lypsämistä, lampaiden paimentamista, vasikoiden hoitamista ja niin edelleen. Kaikkein raskainta on menettää lehmiä ja vasikoita kuumina kesäpäivinä, mongolialainen karjankasvattaja D. Chimiddulam sanoo, vihreällä nurmella lampaiden ja vuohien aitauksen vieressä.
Chimiddulam syntyi Bat-Ulziin alueella, 450 kilometriä Mongolian pääkaupungista Ulaanbaatarista lounaaseen. Siellä hän on kasvattanut karjaa yli neljäkymmentä vuotta. Läpi vuosikymmenten hän on joutunut uhraamaan valtavasti aikaa vaeltelemaan lähteneiden eläintensä etsimiseen. Nyt uusi digitaalinen seurantaprojekti auttaa häntä löytämään karjansa paljon nopeammin kuin ennen.
Bat-Ulzii on yksi Uvurkhangain maakunnan neljästä alueesta, joissa toimii internetpohjainen eläinten tunnistus- ja rekisteröimisjärjestelmä AIRS. Hanketta vetävät Mongolian ruoka-, maatalous- ja pienteollisuusministeriö ja YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO.
Turvallisempaa ruokaa
Lähes 200 000 eläintä on varustettu korvamerkillä, jossa on yksilöllinen numero ja viivakoodi. Jokainen koodi on syötetty verkon tietokantaan. Koodin sisältämien tietojen pohjalta karjankasvattaja voi netissä esimerkiksi tarkistaa, milloin olisi hyvä myydä tietty eläin tai mistä se milloinkin löytyy.
– Yli 200 perhettä on antanut merkitä lehmänsä, lampaansa ja vuohensa, projektin paikallisvastaava L. Batchuluun sanoo. Älypuhelinsovelluksella viranomaiset ovat voineet rekisteröidä tiedot kentällä ja säästyä vaivalloiselta paperityöltä.
– Kun karja on merkittyä, sen alkuperä on selvä. Sen avulla voimme selvittää, onko kuluttajalle päätynyt liha laatuvaatimusten mukaista. Se tekee ruokatarjonnasta turvallisempaa, Batchuluun selittää.
Monia myönteisiä vaikutuksia
Chimiddulamin mukaan AIRS:llä on ollut monia myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi omistajuuskiistoilta vältytään, kun suurin osa karjasta on rekisteröity. Jos laumat sekaantuvat toisiinsa, eläimet on helppo tunnistaa ja erotella. Järjestelmä myös estää varkauksia.
Järjestelmän kautta karjankasvattajat voivat ottaa yhteyttä toisiinsa, kun oma lauma katoaa tai vaeltaa laiduntamaan jonnekin kauemmas. Chimiddulam on jo ehtinyt hyötyä tästä ominaisuudesta: muutaman kilometrin päässä asuva perhe tunnisti hänen vaeltamaan lähteneen karjansa ja ilmoitti omistajalle, mistä sen löytää.
AIRS-projektin seuraavassa vaiheessa karjankasvattajat saavat puhelimiinsa sovelluksen, jolla voivat itse jäljittää rekisteröimiään, ostamiaan ja myymiään eläimiä.
Ei enää paperisia asiakirjoja
Karjankasvattajan työ on helpottunut myös siten, ettei hän enää tarvitse paperisia asiakirjoja.
– Aiemmin kun halusin saada eläimen syntyperän vahvistettua, minun täytyi ajaa 30 kilometriä aluekeskukseen, ja jos eläinlääkäri ei sattunut olemaan paikalla, jouduin palaamaan ja yrittämään myöhemmin uudestaan. Sillä välin saattoi herätä epäilyksiä eläimen alkuperästä. Tänään aitoustodistuksen saa saman tien hiiren klikkauksella tai älypuhelimen viivakoodilukijalla, Chimiddulam kertoo.
Järjestelmä mahdollistaa ripeän viranomaistoiminnan esimerkiksi karjatautitapauksissa. FAO:n Mongolian toimiston mukaan karjan jalostuskin hyötyy siitä.
Hevosiakin on sirutettu
Pitemmän ajan kuluessa karjankasvattajat voivat hyötyä myös jäljitettävien lihatuotteiden hintojen kohoamisesta, vakuutusmaksujen alenemisesta, verohelpotuksista sekä sähköisistä asiakirjoista, joita tarvitaan pankkien kanssa. Lisäksi järjestelmä tukee hallituksen ensisijaista pyrkimystä edistää lihan vientiä.
Bat-Ulziin luonnonkauneudestaan kuuluisat asutut alueet ovat tärkeä turistikohde. Turistien määrä näyttää olevan pandemian jälkeisessä nousussa. Turistien lisääntyminen miellyttää karjankasvattajia, sillä he saavat lisätuloja kuljettamalla turisteja hevosilla ja jakeilla.
Yli 2 200 hevosta on myös saanut mikrosirun ja ne voidaan jäljittää.
Ruoka-, maatalous- ja pienteollisuusministeriöstä kerrotaan, että AIRS:n levittämistä koko maahan valmistellaan.