Chilen hallitus haluaa eroon digikuilusta, joka pahentaa asukkaiden muutenkin jyrkkää eriarvoisuutta ja alkaa vaikuttaa jo alakoulussa. Koronapandemia teki selväksi, ettei etäopiskelu onnistu läheskään kaikilta lapsilta.
Vuoden 2020 pahimpien koronasulkujen aikaan ilmeni, että vähävaraisten lapsista alle puolella oli käytössään tietokone tai tabletti, kun ylemmissä tuloluokissa omia digilaitteita oli 76 prosentilla ja 23 prosenttia jakoi laitteiden käytön toisten kanssa.
– Täällä tietokone on monille pelkkä haave eikä ole yhteyksiäkään. Lapsilla on korkeintaan prepaid-puhelin tai niin halpa liittymä, ettei sitä pysty käyttämään etäopinnoissa, San José Obreron peruskoulun johtaja Cecilia Pérez kertoo.
Koulu sijaitsee Peñalolénin kunnassa Chilen pääkaupungin Santiagon laidalla Andien vuoriston juurella. Oppilaista 90 prosenttia on köyhistä perheistä.
Lukutaito jäi oppimatta
Pérezin mukaan kyse on ”vaikeasti ratkaistavasta ulkoisesta ongelmasta”, joka ei liity lasten opinhaluihin tai kykyihin.
– Jos lähettää kotitehtävän digitaalisesti, lasten on hyvin vaikea lukea sitä ja tehdä tehtäviä puhelimen avulla.
Koulussa on nyt kolmannella luokalla oppilaita, jotka olivat pandemian alkaessa siirtymässä esikoulusta peruskouluun, missä heidän oli määrä oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Etäopetuksen vaikeudet aiheuttivat sen, että lapset ovat pahasti jäljessä opinnoissaan, Pérez selittää.
– Meidän on nyt pakko priorisoida äidinkielen ja matematiikan opetusta, koska ne ovat avainasioita tulevan oppimisen kannalta, hän jatkaa.
Lasten ongelmia pahentaa köyhällä alueella rehottava perheväkivalta, jota koulun antama tuki ei ole ollut pariin vuoteen helpottamassa. Varhaisnuorissa näkyy aiempaa enemmän väkivaltaisuutta ja seksismiä, joiden osasyyksi Pérez arvelee valvomatonta puhelimen käyttöä.
Toisaalta nettiyhteydet ovat huonot monin paikoin Peñalolénissa.
– Osa perheistä palautti heille etäkoulua varten lainaamamme reitittimen, koska yhteydet eivät toimi.
Luvassa digikuilun nollaus
Huonot yhteydet syventävät digikuilua syrjäseuduilla ja maaseutukylissä mutta myös kaupunkialueilla, joille teleyhtiöt eivät ulota palvelujaan tai missä varkaat vohkivat kaapelit.
– Maassamme vallitseva eriarvoisuus näkyy myös nettiyhteyksissä. Tuhannet oppilaat eivät voineet pandemian aikana toteuttaa oikeuttaan koulutukseen, koska yhteys verkkoon puuttui, maaliskuussa valtaan tullut vasemmistolainen presidentti Gabriel Boric kiteytti.
Hän julkisti kesäkuussa hallituksensa suunnitelman digikuilun nollaamisesta. Se lupaa nettiyhteyden kaikille 19 miljoonalle chileläiselle vuoteen 2025 mennessä. Internet aiotaan julistaa lailla kaikille kuuluvaksi peruspalveluksi, mikä edellyttää syrjäseutujen kytkemistä verkkoon.
Boric, 36, voitti vaalit lupauksilla vähentää eriarvoisuutta, joka on maailman kärkiluokkaa. Maailmanpankin listaus vuodelta 2020 sijoitti Chilen 14. sijalle 91 valtion eriarvoisuuden vertailussa. Esimerkiksi Filippiinit, Zimbabwe, Ghana ja Ruanda pärjäsivät Chileä paremmin.
Vuonna 2019 Chilessä nähtiin laajoja mielenosoituksia eriarvoisuutta vastaan ja tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien puolesta.
Tasapainoilua katolla
Digikuilun symboliksi nousi pari vuotta sitten Paulina Romero, joka opiskeli kemiaa ja farmasiaa ensimmäistä vuotta. Romero asuu Etelä-Chilessä La Araucanían alueella, ja hänet kuvattiin kotitalonsa katolla etsimässä vaarallisen näköisesti signaalia puhelimeensa pystyäkseen suorittamaan etäopintoja.
Viestintäministeriön alivaltiosihteeri Claudio Araya vakuuttaa, että nettiyhteyksiä parannetaan kovaa vauhtia ja ne taataan lailla kaikille opiskelijoille. Aina se ei kuitenkaan riitä, hän muistuttaa.
– Monilla lapsilla oli vaikeuksia opiskella etänä, koska heillä ei ollut varaa maksaa liittymästä.
Nyt varmistetaan sitä, että kaikilla julkisilla ja valtion tukemilla yksityisillä laitoksilla on toimiva yhteys tietoverkkoon. Arayan mukaan hanke kattaa elokuussa 8 300 koulua ja jatkuu kevääseen 2023.
Rahaa on varattu myös viimeinen maili -hankkeeseen, joka vie nettiyhteydet eristetyimmillekin alueille.