Joynaba Alder, viimeisillään raskaana ollut kolmen lapsen äiti menetti kaiken Bangladeshia kesäkuun puolivälissä pyyhkineissä tulvissa. Nyt hän on lastensa ja aviomiehensä kanssa tuhoa paossa telttaleirissä.
– Kun tulva turmeli kaiken omaisuutemme Gowainghatissa, aviomieheni vei meidät tulvauhreille tarkoitettuun telttaleiriin. Olin viimeisilläni raskaana, joten minulla ei ollut vaihtoehtoja. Olin peloissani, kun mieheni vei minut veneellä leiriin, Joynaba kertoo.
Pian leiriin saapumisensa jälkeen Joynaba synnytti tyttölapsen. Äiti toivotti tervetulleeksi uuden perheenjäsenen, mutta mieltä painoi huoli.
Miten he selviytyisivät?
Synnytyksen jälkeen Joynaba on ollut huonovointinen, mutta hänellä ei ole rahaa lääkäriin. Äidin sairastelun vuoksi vastasyntynyt ei saa tarpeeksi äidinmaitoa.
Kaikki meni
Kun tulvat väistyivät Gowainghatista, Joynaba palasi kotiseudulleen.
Mitään ei ollut jäljellä, tulvavesi oli huuhtonut pois heidän koko omaisuutensa.
– Miehelläni oli riksha-taksi. Tulva vei mennessään senkin.
Aviopari rakensi entisille kotisijoilleen pellistä väliaikaisen suojan ja asensi sinne hellan. Heillä ei kuitenkaan ole tarpeeksi viljaa ruuanlaittoon.
– Meillä on vain neljä kiloa riisiä ja 250 grammaa papuja, ja kilo perunoita, jotka saimme hätäapuna syklonikeskuksesta. Kun ne loppuvat, me näemme nälkää, Joynaba toteaa.
”En voinut tehdä mitään”
Myös Suruj Alin talo joutui tulvan valtaan ja seitsenkymppinen maanviljelijä joutui perheineen pakenemaan läheiseen rakenteilla olevaan rakennukseen. Kahdeksan päivää myöhemmin hän palasi kotikyläänsä.
Kotitalo oli jo kuivilla, mutta piha ja tilukset olivat vielä veden alla.
– Silmieni edessä tulva huuhtoi pois kaiken säilömäni riisin ja karjanrehun. En voinut tehdä mitään, pystyin vain pelastamaan karjani, Ali sanoo.
Tulvavesi on tehnyt hänestä rutiköyhän. Tulva vei jopa ruokailuvälineet ja patjat.
– Tiedän, että minua ja perhettäni odottaa synkkä aika. Emme ole vielä saaneet mitään hätäapua.
Monet hätäapukeskuksiin paenneet ovat jo Alderin ja Alin perheiden tavoin palanneet kotikonnuilleen, mutta väliaikaissuojissa on vielä yli 100 000 ihmistä.
Riittämätön hätäapu
Bangladeshin tulvat johtuivat virran yläjuoksun eli Intian Assamin ja Meghalayan osavaltioiden rajuista sateista kesäkuun puolivälissä.
Kolmessa päivässä satoi 2 500 millimetriä. Moni syyttää tulvista ilmastonmuutosta.
Virallista hätäapua sanotaan riittämättömäksi. Varsinkin syrjäseuduilla monet ovat keskellä ruoka- ja juomavesikriisiä.
– Syrjäseuduilla monet pyytävät hätäapua. Me veimme veneillä avustustarvikkeita, mutta niitä ei ollut tarpeeksi, vapaaehtoinen hätäavun jakelija AR Taréq kertoo.
Tulvan kuolonuhreja on nykytiedon mukaan 84. Tulvan runtelemilta alueilta on raportoitu ripuliepidemiasta, ja noin 6 000 on saanut taudin vesien myötä.