Chile tulee historiansa käännekohtaan, kun kansakunta äänestää uudesta perustuslaista. Kesällä valmistuva lakiehdotus määrittelee Chilen monikansalliseksi ja monikulttuuriseksi valtioksi. Näin valtio virallisesti tunnustaisi niiden alkuperäiskansojen merkityksen, jotka asuttivat aluetta ennen espanjalaisten valloittajien tuloa..
Kun perustuslakia laativa kokous äänesti määritelmästä, 112 edustajaa puolsi sitä ja 32 vastusti. Elo- tai syyskuussa perustuslaki joko hyväksytään tai hylätään kansanäänestyksessä.
Tällä hetkellä perustuslakia laativa kokous keskustelee perustuslain lopullisesta muotoilusta. Lakiluonnos syntyi 155 tehtäväänsä äänestetyn perustuslain kirjoittajan työnä. Luonnostelijoista puolet oli miehiä ja puolet naisia, ja heistä 17 kuului johonkin maan alkuperäiskansoista.
Chilen viimeisessä väestönlaskennassa 2017 itsensä alkuperäiskansaan kuuluvaksi ilmoitti 2,18 miljoonaa kansalaista. Koko väestöstä se oli 12,8 prosenttia. Mapuchet, aymarat, rapa nuit, diaguitat, atacameñot, quechuat, collat, kawesqarit ja yagarit ovat levittäytyneet koko pitkän ja kapean maan pituudelta.
Pinochetin perustuslaki
Perustuslakia laativa kokous oli vastaus vuoden 2019 kuukausia kestäneille levottomuuksille, joiden kovaotteinen taltuttaminen tahrasi oikeistopresidentti Sebastián Piñeran toisen presidenttikauden. Piñeran kausi päättyi maaliskuun 11. päivä, kun viime joulukuun vaalit voittanut vasemmistolainen Gabriel Boric astui virkaansa.
Vuodesta 1980 Chileä on hallittu kenraali Augusto Pinochetin kaudella säädetyn perustuslain puitteissa. Pinochet pystytti uusliberaalin ja autoritaarisen poliittisen hallinnon, jota sen jälkeen tulleet demokraattiset hallitukset ovat onnistuneet purkamaan vain osittain.
Pinochetin Chile oli maa, jonka dynaaminen talous perustui kaivannaisten ja maataloustuotteiden vientiin – mutta joka samalla kehittyi erittäin eriarvoiseksi. Räikeä eriarvoisuus muodosti pohjan vuoden 2019 suurmielenosoituksille. Vallanpitäjien epäonnistumisen merkkeinä nähtiin niin uuden perustuslain kuin koulu-uudistuksenkin viipyminen.
Alkuperäiskansojen unelmien täyttymys
Ainoa aiemmin monikansalliseksi valtioksi julistautunut maa on Bolivia, joka teki niin vuoden 2009 perustuslaissaan.
– Meitä odottaa äärimmäisen tärkeä historiallinen tapahtuma. Chilen julistaminen monikansalliseksi valtioksi on aina ollut maan alkuperäiskansojen unelma, professori ja sosiaalityöntekijä Domingo Namuncura sanoo. Hän on mapuche-kansan jäsen ja ensimmäinen mapuche, joka on palvellut maataan suurlähettiläänä, Guatemalassa.
– Chilen aikaisemmissa perustuslaeissa ei ole mainintaakaan alkuperäiskansoista, ei sanaakaan. Meidät pyyhittiin pois perustuslaeista, sillä meidät oli tehty näkymättömiksi sosiaalisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti, Namuncura sanoo.
– Chile on aina ollut monikansallinen, sillä kansallisvaltio perustettiin alueella jo aiemmin eläneiden alkuperäiskansojen maille. Hankkeeseen mukaan pakotetuilta alkuperäiskansoilta ei kysytty, haluavatko he osallistua kansallisvaltion rakentamiseen.
– Ennen espanjalaisten saapumista koko Amerikka oli jo monikansallinen maanosa. Atsteekkien, mayojen ja inkojen valtioita kansoitti yli 1 200 alkuperäiskansaa, Namuncura lisää.