Suomessa on monta erilaista pienpuoluetta ja uusia on jatkuvasti tulossa. Tiistaina Ylen pienpuoluetentissä nähtiin monta edustajaa. Mutta yhden puolueen poissaolo herätti huomioita.
Kansanedustaja Ano Turtiaisen Valta Kuuluu Kansalle perui tulonsa. Syy tähän oli se, että VKK:n mielestä heidän olisi pitänyt päästä ”suurten” puolueiden tenttiin. Ylen mukaan puolueen tulisi ensin mitata kannatuksensa eduskuntavaaleissa ennen kuin se pääsee ”suurten” tenttiin.
Valta Kuuluu Kansalle on uusi puolue. Se on merkitty puoluerekisteriin 2.9.2021. Ennen kuin puolue pääsee rekisteriin, sen pitää kerätä 5 000 kannattaja-allekirjoitusta, ja ne VKK sai kasaan yhdessä päivässä. Suoritusta helpotti se, että nykyään allekirjoituksia voi kerätä netissä. Toisaalta uskon, että 5 000 allekirjoitusta olisi kyllä saavutettu, vaikka VKK:n aktivistit olisivat joutuneet keräämään kannattajakortteja paperimuodossa.
Valta Kuuluu Kansalle on ristiriitainen puolue, joka koostuu ryhmistä, joista monet eivät normaaleissa puolueissa pystyisi toimimaan samassa puolueessa. Mutta VKK ei olekaan normaali puolue. He kutsuvat itseään kansanliikkeeksi, mutta se muistuttaa enemmän lahkoa. VKK:n ainoa sisäinen liima on tällä hetkellä koronapandemia. Sen takia puolue syntyi ja se on syy, miksi ”kaikille rakkautta” -kristallihipit ja Jeesus-marssilla käyvät voivat toimia samassa puolueessa etnonationalistien kanssa.
Koronalinjauksissaan VKK on selkeä vaihtoehto suomalaisessa poliittisessa kentässä. Suomessa on joukko kansalaisia, jotka kokevat, että koronarokotukset ovat huijaus, että kaikki rajoitukset ovat turhia ja että kaiken takana on globaali salaliitto. Mikään muu puolue ei aja näitä kysymyksiä tällä tavalla. Itävallan esimerkki on osoittanut, että koronadenialistipuolueella on kysyntää. Siellä uusi koronadenialistinen MFG-puolue on saanut kuusi prosenttia tammikuun gallupissa. On vaikea ennustaa, miten paljon tämä linja tuottaa kannatusta Suomessa. Erityisesti, kun perussuomalaiset ovat viime aikoina selvästi muuttaneet omaa linjaansa koronadenialistiseksi.
Toinen asia, josta VKK puhuu, on Venäjä. On jopa yllättävää, miten paljon puoluejohto puhuu siitä. Kun Valko-Venäjän ja Puolan rajakriisi oli menossa, mediassa oli huhuja, että EU saattaa laittaa pakotteita lentoyhtiöille, jotka tuovat irakilaisia Minskiin. Turtiainen piti eduskunnassa puheen, jossa hän kertoi, että Suomen ei pitäisi osallistua pakotteisiin, jos EU:n pakotteet koskevat venäläistä Aeroflot-yhtiötä.
Samankaltaisia ulostuloja on ollut useita. Turtiainen on esimerkiksi antanut haastattelun Putin-myönteiselle venäläiselle Youtube-kanaville. Selvää on, että Venäjä-aihe on tärkeä VKK:n johdolle, muttei kovin tärkeä heidän jäsenilleen. Yleensä puolueet yrittävät ajaa asioita, joista heidän äänestäjänsä ovat kiinnostuneita, mutta Venäjä-aihe ei kiinnosta perus-VKK:laisia lainkaan. Heidän Telegram-ryhmissään ei käydä pitkiä keskusteluja ulkopolitiikasta eikä siellä pohdita Nato-kantoja. Tästä herää kysymys, miksi VKK:n johto ajaa niin voimakkaasti pro-Venäjä-linjaa.
VKK:n johto vaikenee ainakin yhdestä asiasta, josta osa kannattajista puhuu, ja se on maahanmuutto. VKK:n jäsenistöstä löytyy paljon äärioikeistolaisia ja itse Turtiainen pääsi eduskuntaan rasismilla. Puolueen perustamisen jälkeen puheet maahanmuutosta jäivät kuitenkin pois. Minusta se oli strateginen valinta, joka todistaa, että VKK:ssa on ihmisiä, jotka ymmärtävät politiikkaa ja omaa äänestäjäsegmenttiään.
Kuten kirjoitin aikaisemmin, monet VKK:n tukijat ovat hippityylisiä naisia ja toiset äärikristittyjä, ja maahanmuuttopuheet eivät todellakaan ole heidän makuunsa. Aiheesta ja siihen suhtautumisesta saatiin pientä esimakua, kun VKK:n varapuheenjohtaja Jarno Vähäkainu kirjoitti avoimen antisemitistisiä twiittejä. Nämä ajatukset ovat yleisiä joidenkin VKK:laisten ja koronadenialistien parissa. Mutta Vähäkainun ulostulo johti kritiikkiin, myös omilta. VKK:sta löytyy ihmisiä, jotka edustavat porukkaa, joka tykkää Israelista ja juutalaisista, ja tämä porukka veti asiasta herneet nenään. Toiset olivat sitä mieltä, että ulostulo oli turha, kun se vie agendaa pois koronasta.
Kun VKK:n johtajat kertovat, että he eivät ole kuin muut puolueet, niin uskon siihen. Mikään muu puolue Suomessa ei suunnittelee omaa ”rinnakkaisyhteiskuntaa”: omia terveysasemia, omaa valuuttaa ja omaa ruoantuotantoa. Mikään muu suomalainen puolue ei koe, että he ovat sodassa. Mikään muu puolue ei uhkaile ministereitä tai virkamiehiä ”kansanmurhatuomioilla”. Mutta näissä rinnakkaisyhteiskuntapuheissa yksi asia huolettaa minua. Suunnitteleeko VKK myös omia ”puolustusvoimia”? Se on kysymys, joka ei sisällä yhtä paljon huumoria.