Vietin kolme päivää Kainuussa. Siellä oli ihan hirveä pula. Siihen uutisointiin olemme vuosien varrella tottuneet. Mutta emme ehkä siihen, että Kainuussa pulaa on nimenomaan työntekijöistä, ei työpaikoista. Työllisten määrä suhteessa väkimäärään on ikääntyvässä Kainuussa jatkuva huoli. Nuorista pitäisi pystyä pitämään kiinni ja muuttajia houkutella maakuntaan.
Transtechillä Otanmäessä hitsattiin kovaa vauhtia Raide-Jokerin vaunuja Helsinkiin ja sisustettiin uudelleen VR:n matkustajajunavaunuja. Hitsaajia ja koneistajia houkutellaan etelästä ja ulkomailta.
Edes paperikoneen sulkeminen ei enää juuri harmittanut, kun samassa tilassa ruksuttaa nykyään supertietokone ja Renforsin teollisuusalueella on enemmän työpaikkoja kuin paperitehtaan aikana.
Uudenkiiltävässä sairaalassa laatupäällikkö esitteli, miten hoitajien työstä yritetään saada lean-ajattelulla hukkaa pois ja työaika suunnattua tärkeimpään, eli potilastyöhön. Palvelut tuotetaan jo nyt maakunnallisesti.
Kyllä Kainuussa edelleenkin myös työttömiä on. Kuntakokeilun vakinaistuminen ja pohjoismainen työnhakumalli huolettivat työttömyydenhoidon ammattilaisia: velvollisuudet lisääntyvät huomattavasti ja resurssien lisääminen Kainuuseen on desimaaleja. Työllisyyskokeiluihin Kainuussa on kyllä totuttu ja todettu, että resurssien lisääminen ja henkilökohtainen palvelu tuo parasta tulosta.
Kokouskeskusteluissa ja toritilaisuuksissa käytiin hyvässä hengessä läpi työmarkkina-asiat, aluevaalit, koulutuspolitiikka, työaikamallit, maahanmuutto, bensan hinta, ydinvoima, eläkkeet ja YLE-vero.
Illan kokouksen ja aterian jälkeen ehdittiin JHL:n edustajiston jäsen, puoluevaltuuston puheenjohtaja Kortelaisen kanssa istahtamaan vielä yhdelle oluelle. Viereisessä pöydässä istui pari tuttua nuorta aikuista. Keskustelussa kävi ilmi, että moni nuori kokee, että Kainuussa vasta opetellaan arvostamaan ihonväriltään erilaisia tai muihin vähemmistöihin kuuluvia. Kun aikuiset vierastavat, nuoret valitsevat etelän isommat kaupungit.
Nämä asiat, syrjimättömyys ja tasa-arvo, ovat siis työelämän ja elinkeinopolitiikan kovaa ydintä.
Kirjoittaja on SAK:n varapuheenjohtaja.