Karelia Folkin järjestämä Pajot – karjalaiset musiikkipäivät Kontiolahdella on laajentunut laulujuhlista koko perheen Pohjois-Karjala-kulttuuritapahtumaksi. Lokakuussa Pajot Sygyzyn pääesiintyjinä nähtiin muun muassa Burlakat, Pekko Käppi ja Loimolan Voima. Parhaillaan Suomea kiertää näyttämötaiteilija Timoi Munne esittäen kolmikielistä Unis da mierol -teatterimonologia. Munne hallitsee kotikielensä karjalan ohella myös venäjän ja suomen.
Unis da mierol (Unissa ja vierailla mailla) on ainutlaatuinen, ensimmäinen Suomessa tehty ammatillinen karjalankielinen teatterimonologi. Esitys on erinomaisen herkästi ja valovoimaisesti toteutettua yhden miehen teatteritaidetta. Petroskoissa näyttelemistä opiskelleen näyttämötaiteilija Timoi Munnen käsikirjoittaman ja ohjaaman monologin ensi-ilta oli Taipaleen Valistustalossa Viinijärvellä lokakuun alussa Se on nyt nähtävissä erityisesti “Karjalan kielen viikolla”, marraskuun lopulla.
Monologi kertoo Santeri-pojan unista ja unelmista, hänen evakkomatkastaan, kokemuksistaan sodan jaloissa ja myös ryssävihasta Pohjanmaalla, jonne evakkoretki päättyy. Timoi Munne eläytyy moneen rooliin pelkkää hattua, takkia ja kieltä vaihtamalla. Juuri ajan henki ja esittäjän vahva kulttuurintuntemus näkyy ja kuuluu. Munne on monilahjakkuus, joka on tehnyt musiikkia Folkswagen-yhtyeessä, joten lauluosuuksiakin monologissa kuullaan. Hän on ollut käsikirjoittajana Yhteinen sävel -TV-sarjassa, toiminut Maarianvaaran kesäteatterissa sekä näyttelijänä että tuotannollisissa tehtävissä. Munne esitti jo kymmenisen vuotta sitten kirjailija Heikki Turusen teksteihin perustuvaa suosittua monologia Maan syli. Hän on myös toimittanut Turusen kootut runot Hehkuva sydän sekä uusimman romaanin Timotein tuoksu.
Monologi perustuu historiallisiin tositapahtumiin. Vuonna 1939 talvisodan alkaessa Suojärven Hyrsylänmutkan asukkaat jäivät Neuvostoliiton hyökkäyksen myötä puna-armeijan miehittämiksi. Talvella heidät siirrettiin Petroskoin lähelle Interposolkan leirille siviilisotavangeiksi. Rauhan tultua he joutuvat odottamaan vielä toukokuun lopulle ennen kuin heidät palautettiin Suomeen. Vuoden 1944 jälkeen Hyrsylään ei enää ollut asiaa. Karjalaisten oli aloitettava uusi elämä, uusilla elinpaikoilla, uusissa olosuhteissa. Oma kieli, usko, elämäntapa ja identiteetti joutuivat koetukselle.
Karaokea karjalaksi
Maailman ensimmäinen karjalankielinen karaoketallenne on sekin historiallinen saavutus. Karaoketiähti olet sinä, Karaoke karjalakse (pajot.fi/karaoke) sisältää tulkintoja laajalla skaalalla ja karjalan kielen eri murteillakin – mukana on folkkia, rokkia ja iskelmiä. Suomessa esimakua tallenteesta saatiin Rääkkylän kihauksessa keskikesällä 2021 ja sitten varsinainen julkistamiskiertue toteutui syksyllä hilpeissä tunnelmissa Nurmeksen Bomballa ja Ilomantsin Parppeinvaaralla. Toivottavasti Karaoke karjalakse leviää myös Petroskoihin ja muualle Venäjän Karjalaan.
Karaokeillat ovat tuttuja Suomen itärajallakin, mutta laulukielinä ovat olleet lähinnä suomi tai englanti. Ajatus karjalaisesta karaokesta syntyi Karelia Folkin parissa Kontiolahden Pajot-festivaalilla, joka julkisti vuonna 2020 syksyllä Parempi Pajot 2020–2021-hankkeen. Sen puuhamies Jussi Sinkkonen on suunnitellut, kuvannut, kuvittanut ja leikannut lähimain kaikki kappaleet. Kaiken lisäksi hän on kaivanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta upeaa kuvamateriaalia, valokuvia ja liikkuvaa kuvaakin laulujen taustaksi. Tuotantopuolella asiantuntijana on toiminut Timoi Munne ja hankkeen projektipäällikkönä Karelia Folkin puheenjohtaja Jari-Pekka Kinnunen. He ovat Folkin varapuheenjohtaja Pia Paanasen kanssa osaavia Kontiolahden Pajot-festivaalin organisaattoreita ja kehittäjiä.
Sinkkonen on tehnyt ison työn videoiden taustojen kuvittamisessa, ymmärtänyt visuaalisen puolen tärkeyden. Sovituksissa ja miksauksessa ja muissa tuotannollisissa tekemisissä on ollut apuna joukko muitakin ammattilaisia. Teksteistä ja alkuperäisesityksistä mukana ovat esimerkiksi Santtu Karhu & Talvisovat, Arto Rinne & Myllärit, Kristiina Olanto, Loimolan voima, Timoi Munne &Folkswagen – ja onpa levyllä myös kansanlauluja ja iskelmiä. Mainittakoon niistä vaikka Ruskie neicut, Tietoi karjalas ja Karjalan kumbuzil. Munne ja Karhu ovat tehneet myös aivan valloittavan karjalankielisen version Leevi& the Leavings -yhtyeen tunnetusta Pohjois-Karjala-kappaleesta nimellä Suvi-Karjal. Kun Virpi Eronen esitti sen leiskuvaan tyyliinsä Ilomantsin Parppein pirtissä, täysi sali yleisöä puhkesi pitkiin aplodeihin…
Karaoke karjalakse- laululista nyt karaokeravintoloissa
Pia Paanasen mukaan karjalan kielellä voi nyt laulaa kaikissa Feelment®-karaokealustaa käyttävissä ravintoloissa, kuten Joensuussa Koivussa, Kammarissa, Huumassa ja Ilonassa. Lisäksi videot löytyvät YouTubesta ja pajot.fi-sivustolta.
Jari-Pekka Kinnunen kiittää Kontiolahden kuntaa ja yksityisiä rahoittajia siitä, että esimerkiksi viides Pajot-festivaali saatiin toteutettua entistä laajempana koko perheen Karjala-tapahtumana lokakuussa 2021. Sen sijaan hän kyllä ihmettelee Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön (KKES) nuivaa suhtautumista Pajot-hankkeisiin. Avustuksia ei ole tullut monista haemuksista huolimatta.
Oululainen karaoke-puoliammattilainen , FT ja kirjailija Eero Suvilehto määrittelee Japanista alkunsa saaneen karaoke-laulutyylin turhan aliarvostetuksi “köyhän miehen oopperaksi”: Se on kuitenkin vaativa ja monia taitoja yhdistävää laulutaidetta parhaimmillaan. Hienoa, että tämä taiteenlaji on karjalankielisenäkin nyt tehty tunnetuksi, kielimies Suvilehto kiteyttää. Hän pitää karaokea myös hyvin terapeuttisena ilmaisukeinona, aivan tavallisen kansan ikiomana laulutaiteena.
Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija, FL ja tutkiva toimittaja.