Suomessa on työvoimapula. Erityisen kriittinen se on sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ongelmat ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta korona on eräällä tavalla katkaissut kamelin selän. Osa hoitajista on vaihtamassa alaa koronan aiheuttaman lisäkuormituksen takia, ja monissa palveluissa toimitaan vajaamiehityksellä, kun henkilöstöä on siirtynyt rokotteenanto- tai taudinjäljitystehtäviin.
Monet kunnat, kuten Espoo ja Helsinki, ovat saaneet erittäin kyseenalaista huomiota lain rikkomisesta, kun perusterveydenhuollon ajanvaraukset ovat olleet tukossa ja takaisinsoittopyyntöjä on nollattu. Kun ihmiset eivät saa yhteyttä terveyskeskukseen, jäävät lääkärikäynnit, lähetteiden saamiset ja reseptien uusimiset väliin. Kestämätön tilanne aiheuttaa terveyskriisin.
THL raportoi tällä viikolla myös vanhustenhuollon tilanteesta, jossa on samoja ongelmia. Lähihoitajista on pulaa, jopa siinä määrin, ettei uudistetun hoitajamitoituksen tavoitteisiin tällä hetkellä päästä. Hallitus on pyrkinyt vahvistamaan vanhustenhuollon laatua tiukentamalla kaikkia hoivakoteja koskevaa lainsäädäntöä ja on lisännyt rahoitusta lähihoitajien koulutukseen merkittävästi. Siitä huolimatta ei hoitajien määrä lisäänny, kun alalla työskentelevät väsyvät, eikä ala ole riittävän vetovoimainen houkutellakseen uusia tekijöitä.
Nyt monet kuntajohtajat puhuvat siitä, että hoitajia ”ei yksinkertaisesti ole” ja suunnittelevat palveluiden ostamista yksityisiltä. Väite siitä, ettei hoitajia vain ole, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Alan ammattijärjestöt ovat tuoneet esille, että merkittävä määrä alan koulutuksen saaneita ammattilaisia työskentelee nykyään muilla aloilla. Myös koulutettavien määrää olisi helppoa nopeasti kasvattaa, jos alan vetovoima olisi suurempi.
On jännittävää, että työnantajille ei ole tullut mieleen kokeilla kaikkein keskeisintä keinoa työvoiman houkuttelemiseksi eli palkkaa. Kun kysynnän ja tarjonnan lait työmarkkinoilla suosivat työntekijöiden palkankorotusvaateita, aletaan kuumeisesti etsimään muita ratkaisuja. Taannoin uutisoitiin työnvälitysyrityksestä, joka etsi hoitajia 3 500–4 000 euron kuukausipalkalla. Heillä ei ollut ongelmia löytää hoitajia, ja yrityksen edustaja totesikin haastattelussa, että ”kauheasti ei ole hoitajapulaa, kun palkka laitetaan kohdalleen”.
Niin. Sama tepsii varmasti myös varhaiskasvatuksen, sosiaalityöntekijöiden tai yksityisten palvelualojen työvoimapulaan.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri.