Etelä-Afrikan Johannesburgin kansainvälisellä lentokentällä takavarikoitiin äskettäin suuri erä sarvikuonon sarvia. Se vahvisti villieläinten suojelijoiden pahimmat pelot – salametsästys ja villieläinten laiton kauppa on palannut koronasulkuja edeltäneisiin mittoihin pandemian aikaisen notkahduksen jälkeen.
Vuonna 2019 salametsästäjät tappoivat Etelä-Afrikassa kolme sarvikuonoa päivässä. Koronapandemian matkustusrajoitusten ansiosta viime vuoden saaliiksi jäi noin yksi päivässä. Maailman luonnonsäätiön mukaan koronarajoitusten purkamisen myötä sarvikuonojen salametsästys on jälleen huolestuttavassa nousussa.
Laiton villieläinten, eläinten osien ja kasvien kauppa on miljardiluokan liiketoimintaa, jota pyörittävät monikansalliset syndikaatit. Samat rikollisjärejstöt harjoittavat usein myös huumeiden, aseiden ja ihmisten myyntiä.
Sukupuutto uhkaa
Teollisen tehokas eläinten surmaaminen, laiton puunkaato ja harvinaisten kasvien ryövääminen ajavat monia lajeja kohti sukupuuttoa.
Tiikerit ovat uhanalaisimpia kaikista. Niiden luita ja muita ruumiinosia käytetään niin sanotussa perinnelääketieteessä. Viimeisen vuosisadan aikana villeistä tiikerikannoista 97 prosenttia on hävinnyt, tapettu. Villien gepardien lukumäärä taas pienenee sen tähden, että niitä halutaan lemmikkieläimiksi.
Neljännestä hailajeista uhkaa sukupuutto etupäässä laittoman kalastuksen vuoksi. Kaikki vielä jäljellä olevat seitsemän merikilpikonnalajia ovat vaarassa. Kasvitieteilijät ovat tähän mennessä tunnistaneet noin 28 000 orkidealajia, mutta kukaan ei tiedä, kuinka monta tieteelle tuntematonta lajia on jo kadonnut luonnosta ja päätynyt häikäilemättömän keräilijän yksityisiloksi. Miljoonia lintuja kaupataan laittomasti joka vuosi. Lista on loputon.
Yli miljoona muurahaiskäpyä vuodessa
Kaikkein eniten salametsästetty ja kaupattu nisäkäs on muurahaiskäpy. Yli miljoona muurahaiskäpyä on metsästetty joka vuosi viimeisen vuosikymmenen aikana. Kaikki kahdeksan alalajia ovat sukupuuton partaalla.
Tutkijat ovat lisäksi jo kauan varoitelleet, että laiton villieläinkauppa ja salakuljetus on uhka globaalille turvallisuudelle. Koronaviruskin on saattanut kulkeutua ihmiseen muurahaiskävyn kautta, synnyttyään lepakossa.
Kolme neljäsosaa uusista tartuntataudeista on eläinperäisiä. Ympäristön tuhoutuminen ja rikollinen villieläinkauppa ovat myötävaikuttaneet tautien siirtymiseen eläimistä ihmisiin.
Kauppapaikkana internet
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) taistelee salakauppaa vastaan. IUCN järjestää Maailman luonnonsuojelukongressin, jossa valtiolliset toimijat, kansalaisjärjestöt ja alkuperäiskansojen organisaatiot kohtaavat.
Kongressissa käsitellään esimerkiksi kyberrikollisuutta eli sitä, miten internet ja sosiaalinen media mahdollistavat eläinten salakuljettajien ja -kauppiaiden toimintaa. Wildlife Trust of India -säätiön villieläinrikollisuuden torjuntaan erikoistunut Jose Louies kehottaa myös it-yrityksiä tarkkailemaan alustojaan hyödyntäviä rikollisia.
WTIn tutkijat ovat viime kuukausia seuranneet netin muurahaiskäpykauppaa, jossa ostajat ja myyjät ovat useista eri maista.
– Useimmat johtolangat napattiin yhdeltä ainoalta sosiaalisen median alustalta, jonne ostajat ja myyjät laittoivat kommentteja sekä sähköpostiosoitteitaan tai puhelinnumeroitaan. Meillä oli 114 ostajaa ja 69 myyjää Pakistanista, Nepalista, Irakista, Indonesiasta, Bangladeshista, Myanmarista ja seitsemästätoista Intian osavaltiosta, Louies kertoo.
– Sosiaalisen median ja viestisovellusten käyttö yhteyksien luomiseen on vakava huolenaihe. Noin joustavat ja orgaaniset järjestelmät mahdollistavat hajotetun rikollisverkoston nopean uudelleen rakentamisen, Louies lisää.
Kasvava ongelma myös Afrikassa
Internet siivittää laitonta eläinkauppaa myös Afrikassa, Afrikan luontosäätiön (AWF) varajohtaja Philip Muruthi kertoo.
– Tarvitsee vain googlata, niin heti löytää jonkun, joka yrittää myydä jotain villieläintuotetta tai eläintä. Kapasiteettimme taistella luontokyberrikollisuutta vastaan on alhainen. Olemme havainneet kautta koko Afrikan kasvavan hiljaisen ongelman, jonka korjaamiseksi meillä on vain rajallisesti tietoa ja kykyä, Muruthi toteaa.
AWF vetää Keniassa, Ugandassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa koulutusohjelmaa lainvalvojille, jotta nämä osaisivat taistella luontokyberrikollisuutta vastaan. Paljon enemmänkin voisi saada aikaan valtiollisten ja yksityisten toimijoiden sekä kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä, Muruthi sanoo.