Parikymmentä vuotta, yli tuhat miljardia, lopputuloksena valtio, joka romahtaa reilussa viikossa. Afganistanin hallinnon täydellisessä romahduksessa tulee tutkijoilla ja poliitikoilla olemaan paljon analysoitavaa.
Talebanin voittokulku maan halki oli häkellyttävä, ja asetti erityisesti Yhdysvallat naurunalaiseksi. Vielä viikko sitten Yhdysvaltain armeija vakuutti, ettei Afganistanin pääkaupunki Kabul ole heti uhattuna. Päivä tuon arvion antamisen jälkeen Talebanin taistelijat istuivat maan presidentinpalatsissa.
Nyt seurataan jännityksellä ja kauhulla, miten Suomelle ja muille länsimaille työskennelleille ihmisille käy. Afganistanin naisten asema heikkenee varmasti, kun tiedossa on talebanien järkyttävä ja mielipuolinen suhtautuminen naisten oikeuksiin.
Afganistanin presidentti Ashraf Ghani teki sen, minkä huonot johtajat tekevät parhaiten – pakenevat. Ghani ja hänen edeltäjänsä loivat länsimaiden tuella Afganistaniin läpeensä korruptoituneen hallinnon, jota kukaan ei halunnut lopulta puolustaa. Sitä vastaan taistelevia löytyi yllin kyllin.
Yhdysvaltain johtama operaatio mahdollisti tämän läpimädän hallinnon, jonka kaatuminen on esimerkki erittäin huonosta kansakunnan rakentamisesta.
Kannattiko Afganistaniin sitten vuonna 2001 lähteä? Jälkiviisaus on tietysti parasta, mutta vastaus on silti myöntävä. Brutaalin, terrorismia tukeneen hallinnon kaataminen oli oikea päätös.
Se, että operaatio lähti nopeasti sivuluisuun ja päättyi fiaskoon, on toinen tarina. Suurin syyllinen operaation totaaliselle epäonnistumiselle löytyy Afganistanista ja Yhdysvalloista. George W. Bushin hallinnon päätös hyökätä 2003 Irakiin vei kriittisellä hetkellä Yhdysvaltain huomion Afganistanista.
Yhdysvallat osaa kyllä sotia, mutta rauhan rakentaminen on osoittautunut sille oikeastaan mahdottomaksi.
Päätoimittaja