Keskellä suomalaisten lomakautta Euroopan unioni julkaisi ilmastopaketin, jolla unionin jäsenmaiden päästöjä on tarkoitus vähentää. Nettopäästöjä on tarkoitus pudottaa 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite on kova – onhan vuoteen 2030 aikaa alle yhdeksän vuotta. Mutta vaihtoehtoja ei ole, maailma on kirjaimellisesti tulessa. Maastopalot riehuvat eri puolilla, jääpeitteet sulavat, ja Amazonin sademetsä on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Synkkiä ilmastouutisia riittää.
Siksi keskustelua ilmastopaketin tiimoilta oli hämmentävä seurata. Siinä keskityttiin esimerkiksi siihen, kuinka paljon bensiini mahdollisesti kallistuu tai miten käy Suomen metsien. Oikea kulma on siinä, mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä.
Ministeritasolta syytettiin, kuinka EU:n ei pidä tulla sanomaan, miten Suomi metsiään hoitaa. Asenne on paitsi väärä myös tyhmä. Jos tuo pitää paikkansa, ei EU:n pitäisi ottaa kantaa Brasilian tapaan tuhota Amazonia.
Tarvittavia ilmastotoimia on yksinkertaisesti lykätty liian pitkään. Nyt on tullut aika maksaa lasku planeettaa tuhoavasta elintavasta.
On selvää, että suurimmat saastuttajat on saatava ilmastotoimiin mukaan. Tältä osin katse on Kiinassa, joka on luvannut lähteä kulkemaan kohti hiilineutraaliutta. Samoin Yhdysvalloista on kuulunut lupauksia tarvittavista toimista.
Suomessa sanotaan usein, että turha täällä on mitään tehdä, kun Kiina saastuttaa niin paljon. Siinä jää huomaamatta muun muassa se, että Suomi ja muut EU-maat ovat ulkoistaneet päästöjään Kiinaan.
Suomalaisia kutsutaan päättäjien toimesta usein talkoisiin, joissa sana ei vastaa merkitystään. Erityisesti muistissa ovat Juha Sipilän hallituksen ”talkoot”, joissa omistava luokka katsoi vierestä, kun heikommassa asemassa olevilta leikattiin.
Siksi ilmastotalkoissa on pidettävä huoli, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on reilu. Reilua siirtymää on hoettu, nyt se pitää toteuttaa. Samalla tavoin nykyinen hallitus on hokenut tekevänsä tarvittavat ilmastotoimet. Syksyllä ne pitää oikeasti toteuttaa.
Samalla pitää muistaa, että ilmastokriisin lisäksi meitä odottaa mahdollisesti vielä viheliäämpi ongelma – luontokato.