Tutkivan journalismin sivusto Bellingcatin mukaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n yritti myrkyttää kirjailija Dmitri Bykovin (s. 1967) keväällä 2019.
Bellingcat onnistui identifioimaan agentit, jotka seurasivat kirjailijaa luentomatkalla Siperiaan. Lennolla Jekaterinburgista Ufaan Bykov alkoi oksentaa ja meni tajuttomaksi. Kirjailija oli koomassa viisi päivää. Lääkärit eivät kyenneet tunnistamaan oireiden lähdettä. Bellingcatin kuulemat kemiallisten aseiden asiantuntijat arvelevat, että Bykovin oireet selittyvät hermomyrkky orgaanisen fosfaatin myrkytyksellä.
Bykov on tunnettu venäläinen kirjailija ja toimittaja. Hänet tiedetään erityisesti satiirisista runoistaan, jotka kommentoivat usein terävästi ajan tapahtumia ja vallanpitäjiä. Hänen satiirista runoprojektiaan Kansalainen runoilija on esitetty riippumattomilla Dožd-TV-kanavalla ja radioasema ”Ekho Moskvyssa”.
”Kaiken tämän takana on valtio. /--/ Se on julistanut kaikki toisinajattelijat Venäjän vihollisiksi”.
Paitsi kirjailija Bykov on myös oppositioaktiivi. Hän ei itse osannut sanoa Bellingcatille mistä syystä FSB halusi murhata hänet, vaan arveli ehkä olleensa vain ”seuraavana listalla”.
Bykovin tapaus muistuttaa monin tavoin Navalnyin myrkytystä elokuussa 2020, jonka Bellingcat äskettäin paljasti.
Kulttuurielämän sortoa
Belingcat on kansainvälinen tutkivan journalismin sivusto, joka on erikoistunut sotiin, rikoksiin ja ihmisoikeuskysymyksiin.Vuonna 2014 perustetun verkoston toiminta perustuu faktojen tarkistukseen. Bellingcat kerää tietonsa lähinnä internetin avoimista lähteistä, mutta joskus tietoja on ostettu pimeiltä markkinoilta.
Bykovin myrkytyksen Bellingcat paljasti samantyyppisesti kuin Navalnyin tapauksen: vertailemalla FSB:n agenttien tekemien matkojen lentotietoja Bykovin lentotietoihin. Myös puhelintietoja tutkittiin.
Bykov on yksi opposition johtajista, mutta silti hän on ennen muuta kirjailija ja satiirikko. Venäjän hallinnon suorapuheinen kriitikko on arvostellut Krimin liittämistä Venäjään ja sekaantumista Itä-Ukrainan sotaan. Bykov on kieltäytynyt kahdesti Putinin kutsusta tavata presidenttiä osana istuntoja Venäjän kulttuurieliitin kanssa.
Ennakoiko tapaus kulttuurielämän sortoa Venäjällä? Kuvataidetta, elokuvaa ja teatteria on jo viime vuosina painostettu, näyttelyitä ja esityksiä on kielletty, mutta kirjallisuudessa on ollut toistaiseksi enemmän vapautta.
Glavplakatin jäljet johtavat Kremliin
Synkkä tausta Bykovin tapaukselle muodostuu siitä kuinka häntä on leimattu jo vuosia ennen murhayritystä. Taustalla näyttää häärineen ”Putinin kokkina” tunnettu liikemies Jevgeni Prigožin, joka on tunnettu yhteyksistään palkkasotilasyhtiö Wagneriin.
Vuonna 2013 Bykoviin kohdistui Prigožin masinoima herjauskampanja. Syksyllä 2014 kirjailija joutui ”taiteilijaryhmä” Glavplakatin kohteeksi tavalla, joka tuo mieleen Stalinin tai Hitlerin ajat.
Glavplakat ripustutti Moskovan Novyi Arbat-kadulle nelimetrisen julisteen, johon oli Bykovin lisäksi kuvattu kirjailijat Ljudmila Ulitskaja ja Viktor Šenderovitš. Heitä syytettiin Ukrainan sodan vastustamisesta ja vihjailtiin, että kirjailijat saavat tulonsa tuntemattomista lähteistä. Taustalle oli piirretty USA:n lipusta törröttävä äänitorvi.
Myöhemmin Glavplakat on herjannut vastaavasti myös esiintyviä taiteilijoita, kuvataiteilijoita ja ohjaajia. Eräs tikunnokkaan nostettu ohjaaja, Gogol-keskuksen johtaja Kirill Serebrjannikov joutui 2017 syytetyksi taloudellisista väärinkäytöksistä. Kotiarestiin määrättyä ohjaajaa uhkasi vuosien vankeus. Vuonna 2020 Serebrjannikov sai ehdollisen tuomion. Sitä on pidetty poliittisena.
Venäläisen median mukaan Glavplakat-järjestön jäljet johtavat Kremliin. Taustalla on Andrei Tatarinov, entinen Putin-nuorten Molodaja kvardija-järjestön johtaja, joka johtaa nyt Ajankohtaisen politiikan instituuttia, yhtä Putinin taskupoliittista elimistä. Glavplakatin rahoittajana pidetään Prigožinia.
Kirjailija Viktor Šenderovitš ei säästellytkään sanojaan venäläisen lehden haastattelussa: ”Kaiken tämän takana on valtio. /–/ Se on julistanut kaikki toisinajattelijat Venäjän vihollisiksi”.
Kirjallisuus on jo nyt sanktioitua Venäjällä, joskin vähemmän kuin vaikka elokuva, sillä kirjallisuus ei tavoita niin suuria joukkoja, eikä sillä enää ole sellaista erityisasemaa kuin neuvostoaikoina.
Sensuuria on jo
”Venäjän perustuslaki kieltää ennakkosensuurin. Käytännössä sensuuria kuitenkin on” sanoo moskovalaiskirjailija Lev Oborin (s. 1982).
Venäjällä kirjoillekin merkitään ikärajat. Oborinin mukaan ”rankat aiheet” täytyy merkitä kanteen symbolilla 18+. Kanteen tulee myös kirjoittaa ”sisältää sopimatonta kieltä”, jos esimerkiksi kirosanoja käytetään.
Mikään viranomainen ei lue kaikkia kirjoja, mutta kustantamot pelkäävät oikeusjuttuja ja varustavat kirjat kieltomerkinnöillä. Käännöskirjoihinkin pannaan varoitustarrat, jos kirjan henkilöt esimerkiksi käyttävät huumeita.
Lisäksi ”homoseksuaalisen propagandan” vastaista lakia käytetään kirjojen sensuuriin.
Oborinin mukaan kirjailijat ovat silti reagoineet teoksissaan esimerkiksi Ukrainan sotaan ja Putinin vastaisiin protesteihin. Erityisesti rap-lyriikka on viime vuosina korostunut.
– Vuosikymmen sitten rapissa laulettiin vain rahasta ja naisista, mutta nyt kritisoidaan Putinia ja FSB:n valtaa.
Lähteet:
https://novostiliteratury.ru/2014/08/novosti/na-moskovskom-dome-knigi-povesili-oblichitelnyj-plakat/
https://www.svoboda.org/a/26999677.html
https://www.zaks.ru/new/archive/view/141515