Viime päivinä on käyty kiivasta keskustelua Turun sateenkaarisuojatiestä. Kaupunginteatterin kohdalla ollut suojatie oli maalattu sateenkaaren väreissä tässä kuussa vietettävän pride-kuukauden kunniaksi. Suojatien värit jouduttiin kuitenkin pian poistamaan, kun poliisihallitus oli tulkinnut sen olevan tieliikennelain vastainen kaupungin tulkinnan ollessa toinen. Oli asia näin tai ei, keskeisintä on huomata, että samalla kun poliisilla ei ole kiirettä tutkia esimerkiksi vähemmistöihin kohdistuvia viharikoksia, ehtii se kiireellisesti puuttumaan niinkin vakaviin rikkeisiin kuten sateenkaarisuojatiehen.
Tapahtuma on jälleen yksi muistutus siitä, kuinka poliisilla – tai muillakaan valtion väkivaltakoneiston osilla – ei tule olla paikkaa prideilla. Priden alkujuuret ovat kansannousussa tätä väkivaltakoneistoa kohtaan, eivätkä poliisin nykyisetkään toimet vakuuta siitä, että vähemmistöjen oikeudet olisivat instituutiolle tärkeitä. Tänä vuonna New Yorkissa tehtiinkin päätös siitä, että poliisi ei saa osallistua pride-kulkueeseen.
Poliisin lisäksi prideille eivät kuulu myöskään yritykset. Ilmiötä kutsutaan pinkkipesuksi, jossa yritys pyrkii parantamaan imagoaan olemalla näennäisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen puolella, vaikka ei konkreettisesti tekisi mitään näiden eteen – tai toimii jopa vähemmistöjen oikeuksia vastaan. Esimerkki tästä on suuryritysten tapa vaihtaa logonsa sateenkaariväreihin pride-kuukauden ajaksi. Tänä vuonna muun muassa asevalmistaja Raytheon vaihtoi tällä tapaa logonsa Twitterissä. Sen valmistamat raketit ja dronet tappavat kuitenkin sen ”juhlistamia” vähemmistöjä ympäri maailmaa.
Pinkkipesua on mahdollista tehdä myös valtiollisesti. Tunnetuimmin tätä politiikkaa harrastaa Israel, joka pyrkii erottumaan LGBTQ+ yhteisön ”turvasatamana” Lähi-idässä siitä huolimatta, että muun muassa samaa sukupuolta olevien avioliitto ei ole maassa laillista. Lisäksi, kuten Raytheoninkin tapauksessa, se pommittaa miehittämiään palestiinalaisia yhtä lailla. Lisäksi Israel on käyttänyt seksuaalivähemmistöasemaa palestiinalaisten kiristämiseen informaattoreiksi. Ja tämän maan kanssa Suomi käy asekauppaa, hallituksen linjauksista huolimatta.
Kun Turun sateenkaarisuojatie käskettiin poistamaan, syntyi useita aloitteita tehdä jotain vastaavaa muissa kunnissa pride-kuukauden kunniaksi ja intoa maalata katuliiduilla sateenkaaria maahan. Vaikka sateenkaaren väreissä maalatut maamerkit ovatkin kaunis symboli, jäävät nekin vain pinkkipesuksi, jos ei tehdä muutoksia, jotka konkreettisesti hyödyttävät vähemmistöjä. Kuntien tasolla tällaisia ovat esimerkiksi anonyymiin rekrytointiin siirtyminen ja kouluttaminen vähemmistöjen asemasta. Jos Suomi valtiona haluaa todella edistää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeutta, olisi sen mitä pikimmiten uudistettava nykyisellään epäinhimillinen translaki – ja tehtävä se kunnolla, ei puolivillaisesti kuten nyt uhkaa tapahtua.
Hyvää pride-kuukautta kaikille – paitsi sortavia rakenteita ylläpitäville!