Tasan kahden vuoden kuluttua neuvotellaan ehkä uuden oikeistohallituksen perustamisesta. Nykyisten mielipidemittausten valossa perussuomalaiset ja kokoomus voivat silloin viimeistellä vertaistaan hakevaa syväoikeistolaista ohjelmaa.
Suurimmat oikeistopuolueet käyvät avoimesti kevääseen kuuluvia soidintansseja. Eduskunnassa niiden lähestyminen on näkynyt jo pitkään.
Tässä kuussa tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun kokoomus torjui hallitusyhteistyön Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa erilaiseen arvopohjaan vedoten. Perussuomalaisten arvot ovat sen jälkeen vain koventuneet, mutta nyt hallitusyhteistyö kelpaa, puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi Maaseudun Tulevaisuudessa 21.5.
”He haluavat selkeästi päästä jonakin päivänä hallitukseen”, Orpo perusteli – tietäen, että ilman perussuomalaisia kokoomuksen itsensä on vaikea päästä mihinkään hallitukseen.
Halla-ahon vastaus saatiin viime lauantaina. ”Jos ne haluavat tervehdyttää julkista taloutta tai edistää suomalaisten yritysten asemaa tai puolustaa alueiden elinvoimaa, ne tarvitsevat perussuomalaisia”, hän opetti tämän päivän poliittisia realiteetteja myös keskustaan viitaten.
”Talouden tervehdyttämiseen” liittyen Halla-aho linjasi työmarkkinoille muutoksia, jotka jättävät varjoonsa keskustan 30 vuoden takaisen työreformin.
”Ay-liike vastustaa heikennyksiä työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan, paikallisen sopimisen lisäämistä ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista sekä lakko-oikeuden rajoittamista. Samoin se vastustaa sisäistä devalvaatiota eli palkkojen tosiasiallista leikkaamista, josta viime kauden kilpailukykysopimus oli esimerkki”, Halla-aho sanoi.
Hän ei suoraan sanonut perussuomalaisten kannattavan näitä heikennyksiä, mutta viesti tuli selväksi, koska ”me emme kuitenkaan enää elä siinä maailmassa, jossa nykyiset, työntekijää suojaavat mekanismit rakennettiin”.
Kokoomuksen ajatukset työmarkkinoille tarvittavista muutoksista ovat hyvin samansuuntaisia. Yhteinen näkemys hallitusohjelmasta rakentuu pala palalta.
Politiikan toimittaja