Suomen hallitus ja varsinkin viisi johtavaa naisministeriä ovat jatkuvan haukkumisen, häirinnän ja maalittamisen kohteina sosiaalisessa mediassa. Naton tutkimuksen mukaan jatkuva vihapuhe ja alatyylinen palaute ovat uhka Suomen demokratialle.
”Osaamaton, kokematon, Sokoksen kassa, tyttö, tyttöhallitus, huulipunahallitus, sukkahousuhallitus, uhkailu, vihapuhe, maalitus”, tiivisti pääministeri Sanna Marin tätä häirintää.
Maalitus ja muut häirinnän muodot siirtävät vallan yhteiskunnalta näille häiriköille ja heitä masinoiville pääkiusaajille.
Mitä maalitus sitten on ja miksi se on ongelma?
Maalitus tapahtuu yleensä sosiaalisessa mediassa. Siinä joku nostaa esiin toisen some-käyttäjän ja tavalla tai toisella usuttaa seuraajiaan häiriköimään tätä. Tyypillinen tapa tähän on jakaa jokin yksittäinen viesti asiayhteydestään irrotettuna ja kommentoida esimerkiksi: ”Mitenköhän toimittelija suhtautuisi, jos hänen oma postilaatikkonsa täyttyisi uhkauksista?”
Tämä ei lain kirjaimessa ole uhkaus eikä edes yllytys rikokseen mutta todellisuudessa johtaa siihen, että maalituksen kohdetta aletaan häiritä ja uhkailla.
Tietenkin se tarkoittaa, että maalittajalla on riittävästi trollihenkisiä seuraajia ja mielipidevaltaa näihin. Minä en voisi maalittaa Donald Trumpia, mutta Donald Trump voisi maalittaa minut.
Usein maalittajat väittävät, että kyllähän tuokin maalitti minua. Että ajetaanko tässä nyt kaksilla rattailla? Yritän avata asiaa.
Jos koulun pihalla Make sanoo, että Ville pitäisi hakata ja Ville sanoo, että Make pitäisi hakata, ovatko molemmat yhtä syyllisiä? Makella on kaveripiirissään viisi väkivaltaista tyyppiä, jotka mielellään hakkaisivat Villen tai kenet vaan Make käskee. Villellä taas ei ole kavereita. Onko molempien toive edelleen yhtä paha? Entä sitten, kun Ville hakataan? Onko Ville yhtä syyllinen kuin Make?
Kristillisen toisen posken kääntämisen ideaalissa ei tietenkään ole hyvä, että Ville toivoo Makea hakattavan. Mutta tosiasiassa vain toinen näistä toiveista voi toteutua. Toinen niistä on abstrakti harmistuksen ilmaus, toinen konkreettista yllytystä rikokseen.
Sama juttu pätee maalitukseen. Jos some-vaikuttajalla on runsaasti seuraajia, jotka ovat taipuvaisia trollikäytökseen, hän voi usuttaa näitä uhrinsa kimppuun maalittamalla tätä. Jos somettajalla ei ole seuraajia tai nämä eivät harrasta häirintää, ei hän voi myöskään maalittaa ketään.
Tämä ei ole teoriaa vaan raakaa todellisuutta, jossa monet – varsinkin naiset, nuoret ja vähemmistöihin kuuluvat – ovat koko ajan maalittamisen uhreina.
Jotkut ajattelevat, että tämä pitää vain kestää. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Mutta se ei pidä paikkaansa.
Häirintä vaikuttaa ihmisten toimintamahdollisuuksiin konkreettisesti: Toimittajat välttelevät tiettyjä aiheita. Valtioneuvoston tutkimuksen mukaan 28 prosenttia vihapuheen kohteeksi joutuneista päättäjistä kokee halunsa osallistua poliittiseen päätöksentekoon vähentyneen. Ihmiset hiljennetään ja passivoidaan, jolloin häiriköt pääsevät sanelemaan koko yhteiskunnan arvot.
On kuin koulukiusaajat pääsisivät päättämään opetusohjelmasta.
Ketään ei saa hiljentää.
Kirjoittaja on kirjailija, pelisuunnittelija ja yrittäjä.