Tällä viikolla Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat julkaisivat kuntavaaliohjelmansa. Punavihreä kuntavallankumous 2021 -nimeä kantava ohjelma vaatii niin sanottua takuuta kestävämmälle tulevaisuudelle eli samanaikaista panostusta nuorten hyvinvointiin sekä ilmastotekoihin. Ohjelma peräänkuuluttaa rohkeaa siirtymää hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan sekä sitoo inhimillisen hyvinvoinnin turvaamisen osaksi oikeudenmukaista ekologista jälleenrakentamista.
Kestävämmän tulevaisuuden turvaamiseksi valtuustoissa tulee olla ymmärrys siitä, kuinka 1990-luvun lama-ajan virheitä ei toisteta. Ratkaisut siihen tuntuvat kuitenkin vaihtelevan puolueiden välillä. Yleisesti jaettu ymmärrys on, että yrityksiä ei saa päästää konkurssiin ja pandemian riepottelemia keskisuuria sekä pieniä yrityksiä tulee tukea niin, että ne selviävät kriisivaiheen yli.
Samalla huomio tulee kuitenkin kiinnittää sukupolvien ja luokkien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Korona on iskenyt vahvimmin palvelualoille, joka työllistää paljon nuoria. Samalla talouskriisin lisäksi elämme terveyskriisiä – joka on erityisesti nuorten kohdalla myös mielenterveyskriisi. Etäopiskeluun ja sosiaalisten kontaktien puutteen aiheuttamiin vahinkoihin pitääkin kunnissa puuttua tukemalla kouluja sekä lisäämällä resursseja opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin.
Yksilöiden sijaan valtion tulee ottaa isku terveys- ja ilmastokriisiä vastaan, vaikka velkaantumalla. Oikeiston suosimalla talouskurilla tai leikkauspuheilla ei luoda hyvinvointia. Velkaraha on tällä hetkellä lähestulkoon ilmaista, joten nyt tarvitaan vain malttia velkaantua ja samalla ymmärrystä elpymisen painopisteistä – eli nuorten tarpeista sekä talouden pitkän aikavälin kehityksestä.
Kestävämmän tulevaisuuden takuussa onkin kyse ymmärryksestä sen suhteen, että taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen on sidottu yhteiskuntamme jälleenrakentamiseen. Hyvinvoinnilla ja ekologisuudella ei ole valmista hintalappua, vaan se vaatii asettamaan ihmiset sekä ilmaston ennen pääomaa. Tämä periaate, jos mikä, on investointi tulevaisuuteen sekä tapa välttää 1990-luvun laman virheet.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.