Hallitus kokoontuu puoliväliriiheen huhtikuussa heti kuntavaalien jälkeen. Keskusta esitteli torstaina oman työllisyys- ja talouspoliittisen linjauksensa siihen.
Yksi keskustan reunaehto on se, että yritysten ja omistajien verotusta ei kiristetä. Keskusta vahvisti näin kielteisen kantansa vasemmistoliiton ja myös SDP:n esittämään listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämiseen.
– Keskusta on yrittäjien lukko ja luotto, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi.
Elpymisen vauhdittamiseksi keskusta esittää verotuksessa uutena toimenpiteenä väliaikaista tappiotasausmallia, jossa verovuoden tappion voi vähentää aikaisempien vuosien voitosta.
Pidemmällä aikavälillä keskustan tavoitteena on muuttaa yritysverotuksen rakennetta voimakkaammin investointeja tukevaksi. Tämä voitaisiin puolueen mukaan toteuttaa esimerkiksi siten, että yhtiöön jätettyyn voittoon kohdistuisi alhaisempi yhteisövero. Näin yrityksellä olisi selkeä kannuste lisätä investointeihin käytettävää osuutta voitosta.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että hallituksen tulee puoliväliriihessä varmistaa Suomen nousu muiden Pohjoismaiden talouskehityksen vauhtiin monipuolisin toimenpitein.
– Entistä parempaa ja vaurastuvaa Suomea tehdään työllisyysastetta nostavilla uudistuksilla, joita hallituksen tulee määrätietoisesti jatkaa. Työllisyystoimien rinnalle tarvitaan vahvaa kasvupolitiikkaa. Se tarkoittaa tutkimus- ja kehityspanostusten lisäämistä, yritysten nykyistä parempaa investointiympäristöä sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan kehysriihessä on linjattava julkisen talouden vahvistamista 5 miljardilla eurolla. 4,5 miljardia siitä voidaan kattaa työllisyyden parantamisella, tuottavuuden kasvattamisella ja julkisen sektorin uudistuksilla. Puoli miljardia on auki.
”Suurten valintojen aika”
Keskustan ”vahva viesti” torstaina oli, että pelkkä koronan hoitaminen ei riitä. Lisäksi on katsottava kauemmaksi siinä, miten päästään kasvuun mukaan, ”sumusta valoon”.
Saarikko piti uusimpia työllisyysuutisia hälyttävinä. Hyvinvointivaltion kipuraja menee hänen mukaansa 70 prosentin työllisyysasteessa, joka nyt on alitettu. Tilanteen kääntämiseksi on lisättävä sekä työn tarjontaa että kysyntää.
– On suurten valintojen aika, Saarikko kuvasi, ja esitteli keskustan reunaehtoja hallitusyhteistyön jatkolle. Suomen on valittava elinvoima, kestävä kasvu ja uudistuminen.
Velkaantuminen ei voi jäädä päälle.
– Jos julkisen talouden perusta horjuu, alamme helposti syömään tulevien sukupolvien eväitä. Näin on Suomessa vaara käydä, jos emme nyt valitse työllisyyttä kohentavan uudistumisen sekä vahvan, kestävän kasvun tietä. Velan kasvu on taitettava uudistuksilla. Jos sopeutus tehdään veronkorotusten ja menoleikkausten kautta, ajautuisimme näivettymisen kivikkoiselle polulle, Saarikko sanoi.
”Työehtosopimusjärjestelmä arvioitava”
Keskusta linjasi talousohjelmassaan, että tämän vuosikymmenen aikana työllisyyden tulee nousta 77 prosenttiin jo vuoteen 2027 mennessä, valtion ja yritysten yhteinen tutkimus- ja kehityspanostus nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, syntyvyys saada nousemaan lähemmäksi ihmisten toivomaa lapsilukua, lisätä työperäistä maahanmuuttoa esimerkiksi 10 000:lla vuodessa sekä uudistaa Suomi yrityksille kilpailukykyiseksi investointiympäristöksi ja vahvistaa kotimaista omistajuutta.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi odottaa puoliväliriihestä päätöksiä 20 000–30 000 uuden työpaikan synnyttämiseksi ja ensi syksynä tarvitaan lisäpäätöksiä saman verran.
Tähänastisia työllisyyspäätöksiä Lohi piti kalliina julkiselle taloudelle. Tulevien päätösten on vahvistettava sitä.
Puoliväliriihestä keskusta odottaa linjauksia työttömyysturvan uudistamiseen työttömyysjaksoja lyhentävästi.
Lohen mukaan myös vuodelta 1946 oleva työehtosopimusjärjestelmää säätelevä laki on otettava kokonaisuudessaan tarkasteluun, että miten se vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.