Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin ja Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapaamista seurattiin poikkeuksellisen tiiviisti. Useimmiten ulkoministerien tapaamiset ovat rutiinia, jotka eivät juuri herätä intohimoja.
Haaviston matka sattui EU:n korkean edustajan Josep Borrellin Moskovan-vierailun jälkeen. Moskovassa nöyryytetty Borrell joutui matkansa jälkeen myrskyn silmään. Haaviston ulkoministeritapaamiseen kohdistuivat kovat odotukset Borrellin matkan jälkimainingeissa, mutta myös EU:n ja Venäjän kireiden välien vuoksi.
Haavisto nosti selkokielisesti esiin Venäjän ja EU:n välisiä näkemysten ristiriitoja. Akuutein näistä on oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin vangitseminen ja rauhanomaisten mielenosoitusten väkivaltainen tukahduttaminen ja mielenosoituksista seuranneet rangaistukset.
Myös kolmen diplomaatin karkotuksista oli ulkoministereillä aivan päinvastainen käsitys. Ukrainan tilanteesta ja Krimin miehittämisestä ulkoministerit olivat samaa mieltä vain vuosiluvuista. Myöskään Valko-Venäjän tilanteesta ei löytynyt yhteisymmärrystä.
Haavisto nosti esiin Valko-Venäjän laittomat vaalit ja mielenosoittajien päätymisen vankilaan sekä opposition heikot toimintaedellytykset. Lavrov päinvastoin näki paljon myönteistä Valko-Venäjän viimeaikaisessa kehityksessä.
Varsin selväksi tuli EU:n ja Venäjän välinen syvä arvokuilu ja luottamusvaje. Lavrov listasi yksityiskohtaisesti kuvaten EU:n syntilistaa huonoihin väleihin. Hän luonnehti EU:ta avuttomaksi ja epäluotettavaksi.
Lavrovin lavea kuvaus Ukrainan tilanteesta paljasti kaunan, jota Venäjällä kannetaan EU:ta kohtaan Krimin laittoman miehityksen jälkeisistä tapahtumista ja maahan kohdistuvista pakotteista.
Lavrovin mukaan politiikka ei saisi vaikuttaa taloudellisiin suhteisiin, vaan talouden pitäisi porskuttaa ihmisoikeusloukkauksista huolimatta. Vastaava dilemmahan on Kiinan kanssa.
Venäjän ulkoministeri painotti hyviä suhteita moneen eurooppalaiseen maahan – ja erityisesti Suomeen. Ongelmaksi Venäjällä nähdäänkin Euroopan unioni – ja Saksan liittokansleri Angela Merkel.
Merkelin nostaminen erityisesti tikun nokkaan oli outoa. Selitystä voi etsiä Saksan vahvasta asemasta EU:ssa tai Merkelin vierailusta Navalnyin sairasvuoteella.
Haaviston matkan onnistumiseksi voi laskea suoran, kiertelemättömän puheen. Vieraskoreus oli kaukana diplomaattisen Haaviston kommentoidessa EU:n ja Suomen näkökulmasta Lavrovin EU:sta esittämiä syytöksiä ja väitteitä.
Haavisto jakoi myös kiitosta Venäjälle. Hän pitää hyvänä Venäjän suunnitelmia Arktisen neuvoston puheenjohtajuudelle ja uskoi pohjoisen ulottuvuuden edistämiselle löytyvän yhteistyömahdollisuuksia.
Hyvällä tahdolla tiedotustilaisuudesta voi löytää myös Venäjän halua parantaa välejään EU:hun. Yhteistyön parantamisella on kuitenkin hintalappu. Lavrov painotti Venäjän katsovan yhteistyötä hyödyn ja tasavertaisuuden kannalta.
Kovin toiveikasta pohjaa lähentymiselle ei luo myöskään Lavrovin näkemys EU:sta yksinomaisena syyllisenä välien kireyteen. Mutta Euroopassa Venäjä aikoo pysyä, vaikka EU riepookin.
Haavisto taas muistutti, että EU:n Venäjä-linjaukset ovat myös Suomen linjauksia.
Päätoimittaja