Koronakriisi ei ole ainoa kriisimme. Ilmastonkuumeneminen ja muut ympäristökriisit eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka korona viekin nyt huomiotamme. Koronalla ja ympäristöongelmilla on se sama piirre, että ne molemmat tappavat ihmisiä.
Koronakriisillä ja luonnon riistolla on myös syy-yhteys. Koronavirus on todennäköisesti hypännyt villieläimestä ihmiseen, kun villejä eläimiä on tehotuotettu, myyty ja teurastettu elintarvikekäyttöön. Koronavirus ei ole ensimmäinen eikä viimeinen virus, joka hyppää eläimestä ihmiseen, kun ihminen kasvattaa ja tappaa eläimiä huonoissa oloissa.
Myös ihmisiä tappavat antibioottiresistentit bakteerikannat kehittyvät lihan tehotuotannon seurauksena. Monissa maissa tuotantoeläimiä pidetään hengissä huonoissa oloissa syöttämällä niille suuret määrät antibiootteja. Antibioottiresistentit bakteerikannat syntyvät antibioottien liikakäytön seurauksena. Ihmisiä kuolee kestämättömän lihan tehotuotannon seurauksena.
Korona ja tappavat antibioottiresistentit bakteerikannat ovat siis seurausta luontokappaleiden riistosta. Eläinten pito huonoissa oloissa ei ole ainoastaan kammottavaa ja väärin, se on myös vaarallista. Laittamalla eläimiä ahtaisiin tiloihin ja huonoihin oloihin voi hetkellisesti saada taloudellista hyötyä, mutta sillä on hintansa. Tuota hintaa me nyt maksamme pandemian muodossa.
Myös fossiiliset polttoaineet tappavat. Tutkimuksen mukaan globaalisti lähes viidennes aikuisten kuolemista johtuu fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista saasteista. Fossiiliset polttoaineet eivät aiheuta ainoastaan ilmaston kuumenemista, vaan ne myös tappavat ihmisiä.
Olisikin hyvä, että julkisessa keskustelussa puhuttaisiin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamien ilmastohaittojen lisäksi niiden aiheuttamista terveyshaitoista. Lisäksi ilmastonmuutos tappaa ihmisiä epäsuorasti, kun kuivuuden seurauksena sadot vähenevät ja nälkä lisääntyy. Ihmiset kuolevat tulvien ja myrskyjen seurauksena ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa myös epävakautta, köyhyyttä, kriisejä ja vastentahtoista siirtolaisuutta.
Myös luonnon monimuotoisuuden kato uhkaa terveyttämme. Jos annamme pölyttäjien kuolla sukupuuttoon, ruokajärjestelmämme romahtaa. Jos viemme elinympäristöt muilta eliöiltä, jäämme itsekin ilman ruokaa. Leikimme siis myös omalla terveydellämme ja ruuansaannillamme, kun emme pidä huolta luonnosta.
Tätä taustaa vasten olisikin tärkeää, että ilmastonlämpenemis- ja ekokriisi- ja eläinoikeuskeskusteluun otettaisiin entistä enemmän mukaan terveysnäkökulma. Ympäristön, eläinten ja ilmastonsuojelulla on itseisarvo mutta se on myös ihmisen suojelua.
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen