Suomessa on noin 600 000 osatyökykyistä, joiden on hyvin vaikea työllistyä avoimille työmarkkinoille. Heidän avukseen Suomeen suunnitellaan Ruotsin Samhall-yhtiön kaltaista toimijaa Suomen tarpeisiin sovellettuna.
Työministeri Tuula Haataisen asettama selvitysmies Hannu Mäkinen esitti tiistaina välityömarkkinatoimijaa, joka vahvistaa osatyökykyisten siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Se tarjoaa työpaikkoja niille, joille tämä siirtymä ei muuten toteudu. Tämä tapahtuu selvityshenkilön ehdotuksessa yhdistämällä sekä riittävät palvelut että työn tekeminen.
Ehdotus on osa työ- ja elinkeinoministeriössä rakennettua uutta otetta työllisyyspolitiikkaan, niin sanottua Suomen mallia. Sen keskeinen ajatus on, että Suomen pitää siirtyä työllisyyden hoidossa pohjoismaiselle linjalle.
Investoimalla osatyökykyisten työllistymiseen parannetaan hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.
– Tämän tavoitteen eteen hallitus vie nyt eteenpäin isoja rakenteellisia uudistuksia, Haatainen sanoi.
Kokonaisuudessa on kolme osaa. Yksi on työllisyyspalveluiden siirto paikallistasolle. Kuntakokeilut käynnistyvät muutaman viikon päästä maaliskuussa. Toinen on pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jossa työnhakijalle luodaan tiiviit ja henkilökohtaiset yksilölliset palvelut samalla kun seuraamusjärjestelmää kohtuullistetaan.
Ja kolmas on tiistaina esitelty osatyökykyisten ja vammaisten tukeminen.
Mäkisen ehdottamassa mallissa asiakkaat olisivat TE-toimiston osoittamia. Vaikeimmassa asemassa oleville osatyökykyisille varmistettaisiin palveluita ja työllistyminen perustettavan valtionyhtiön kautta.
Haataisen mukaan päätökset perustettavasta välityömarkkinatoimijasta tehdään kevään kehysriihessä. Sen toiminta voisi alkaa ensi vuoden aikana.
Välittäjä joka työllistää ja osallistaa
Ruotsissa Samhall-niminen julkinen yhtiö työllistää yli 25 000 osatyökykyistä. Haataisen mukaan Suomessa pitää olla samanlainen suunta. Hallitus haluaa nostaa osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyden täysin uudelle tasolle.
– Työllisyyden vahvistamisessa on kysymys myös osallisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta, Haatainen sanoi.
Hänen mukaansa Suomessa on valtava joukko ihmisiä, jotka ovat valmiita kaikin keinoin tarttumaan toimeen, mutta eivät kykene siihen syystä tai toisesta. Ongelman korjaamiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua ja toimintatapaa.
Haatainen kutsuu uutta toimijaa Välittäjäksi.
– Nimi kuvaa minusta osuvasti sitä, mitä nyt ollaan ryhtymässä tekemään. Haluamme sekä työllistää että myös osallistaa osatyökykyisiä ja vammaisia ihmisiä huomattavasti nykyistä enemmän ja luoda tälle toiminnalle myös toimivat rakenteet.
Asennevamma työmarkkinoilla
Osatyökykyisten heikompi työllisyys johtuu Haataisen mukaan rakenteista ja asenteista. Hänen mukaansa suomalaiset työmarkkinat kärsivät asennevammasta.
– Meillä pidetään paljon juhlapuheita varsinkin kehitysvammaisten työllistymisestä, mutta tilastoissa ja työelämän arjessa nämä puheet eivät juuri näy. Vammaisilla ja osatyökykyisillä tulee olla mahdollisuus työskennellä yhdenvertaisesti avoimilla työmarkkinoilla tehden samaa työtä kuin muutkin.
Uuden toimijan tarkoitus on juuri vahvistaa heidän siirtymistään avoimille työmarkkinoille ja tarjota työpaikkoja myös niille, joille siirtyminen ei ole mahdollista.
Mäkisen ehdottamassa mallissa tämä tapahtuu yhdistämällä palvelut ja työn tekeminen. Työssä tavoitteena on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus liiketoiminnassa, työehtosopimusten mukainen palkka ja muut ehdot, ja se että työtehtävät ovat niin sanotusti oikeita töitä. Työsuhde voi olla tarvittaessa osa-aikainen.
Mäkinen arvioi, että hankkeen kustannukset olisivat noin 25 miljoonaa euroa tuhatta työllistyvää osatyökykyistä kohden. Julkiselle taloudelle toiminta olisi todennäköisesti kustannusneutraalia tai miinusmerkkistä vaikka työllistyvien tulojen lisääntyminen lisää kysyntää ja tukee talouden kasvua.
Välityömarkkinoiden kehittämisestä aktiivisesti ääntä pitäneen SOSTE ry:n mukaan Mäkisen esitys tukee hyvinvointitalousajattelua. Investoimalla osatyökykyisten työllistymiseen parannetaan hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Työllistymisellä on selkeä yhteys myös syrjäytymisen ehkäisyyn, terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.