Jo vähitellen perinteeksi muodostuvaan tapaan arvioin uuden vuoden ensimmäisenä päivänä viime vuoden pääkirjoitukseni. Asteikko on jorinaa vai journalismia.
Jorinaa pääkirjoitus on, jos se on tyypillistä puoluelehtimiehen lässytystä, itsestäänselvyyksiä ja varovaista puolueen mielistelyä. Sellaisia tuli kirjoitettua kuusi.
Journalismia on pääkirjoitus, jossa esitetään uusia näkökulmia puolueen kantoja miettimättä. Niitä kirjoitin 14. Kaksi oli niin mitättömiä ja ympäripyöreitä, että ne eivät olleet kumpiakaan.
17.1. Eduskunnasta tuli trollitehdas
Pääkirjoituksessa puututtiin kansanedustajien some-käyttäytymiseen, josta on tullut väärien tietojen ja solvausten levittämistä.
”Kansanedustajien trollailu tapahtuu sosiaalisessa mediassa, jossa he voivat syöttää omia totuuksiaan suoraan kannattajilleen. Tämä on eurooppalaisen äärioikeiston tapa toimia. Propagandalla nostatetaan tunteita ja masinoidaan hyökkäyksiä vihollisiksi miellettyjä henkilöitä kohtaan. Tarkoitus on vaientaa.”
Tuomio: Journalismia. Kysymys on vakavasta ongelmasta, johon puhemies Matti Vanhanen ei puuttunut, eikä myöskään hänen seuraajansa Anu Vehviläinen.
31.1. Työnantajat ideologisen taistelun tiellä
Työmarkkinatalvi oli kuuma ja siihen liittyi työnantajien aiempaa ideologisempi ote. Tammikuun lopussa käynnissä oli useita lakkoja.
”Työnantajapuolella neuvotteluja käy uusi sukupolvi, joka ei tunne työmarkkinaperinteitä tai ei piittaa niistä. Suomea on rakennettu menestyksekkäästi vuosikymmenet sillä, että osapuolet kunnioittavat toisiaan eivätkä hae selkävoittoja. Nyt tästä periaatteesta on luovuttu. Käynnissä on vaikea lakkotalvi, koska toinen osapuoli haluaa saneluvallan yhteistoiminnan sijaan”, sanottiin pääkirjoituksessa.
Tuomio: Niin perinteinen työväenlehden pääkirjoitus kuin olla voi, mutta silti journalismia. Eivät tätä periaatteellisempaa puolta muut tiedotusvälineet juuri käsitelleet.
14.2. Keskusta on rasite hallituksessa
Näköjään marginaalimediakin pääsee isoon julkisuuteen, kun tarpeeksi sohaisee. Ministerikin joutui suorassa lähetyksessä kommentoimaan tätä pääkirjoitusta, ja kirjoittajallekin tuli kerrankin palautetta.
”Kunpa Suomeen saataisiin joskus valtiovarainministeriksi itsenäinen ja osaava poliitikko. VM:n virkamiesten etäispäätteitä on nähty tarpeeksi. Kulmunin kanta on haastettava hallituspuolueissa.”
Kirjoituksen taustalla oli tuskastuminen keskustan veropolitiikkaan, mutta yleisemminkin siihen, että hallituksessa on punavihreä hyvin yhteen pelaava ydin, jota vastaan keskusta mylkytti Katri Kulmunin aikana asiassa kuin asiassa. Nyt tilanne on korjaantunut, kun puheenjohtaja syksyllä vaihtui.
Tuomio: Journalismia.
28.2. Fasismista tuli osa poliittista todellisuutta
Yksi monista pääkirjoituksista ja muista mielipiteellisistä jutuista, joissa perussuomalaiset yhdistetään äärioikeistoon, jopa fasismiin. Tällä kertaa aiheen antoi nuorisojärjestöjen pesäero perussuomalaisten nuorisojärjestöön fasismin ja etnonationalismin takia.
”Ääriajattelu kietoutuu kerta toisensa jälkeen samaan puolueeseen. Perussuomalaisille näyttää olevan ylivoimaisen vaikeaa tehdä pesäero fasismiin.”
”Tämä voi johtua siitä, että puheenjohtaja Jussi Halla-ahon edustama aateperimä on fasistinen. ´Yleisellä tasolla fasismin perinne näkyy nykypolitiikassa itseriittoisena nationalismina ja jopa rasismin ja eriarvoisuuden pitämisenä mukana politiikan sisällöissä`, totesi professori Tarmo Kunnas Halla-ahoon viitaten julkistaessaan kirjan Fasismin lumous vuonna 2013.”
Tuomio: Tällaiset pääkirjoitukset menevät sieltä mistä aita on matalin. Perussuomalaisia on aina helppo haukkua, ja sillä saa kaiken lisäksi eniten klikkejä. Siis jorinaa.
13.3. Euroopan arvot testataan nyt tosissaan
Turkki kuskasi pakolaisia Kreikan rajalle painostaakseen Eurooppaa. Kreikka ei ottanut heitä vastaan. Pääkirjoituksessa vaadittiin rajoja auki.
”Vuoden 2015 niin kutsutun kriisin jälkeen EU ulkoisti pakolaisongelman Turkille, jossa on jo miljoonia turvapaikanhakijoita. Suurin osa jäsenmaista on yhä vastuuttomuuden tiellä. Rajat kiinni, ei ole enää äärioikeiston yksin esittämä vaatimus. Asenne on hiipinyt osaksi demokraattisten maiden valtavirtaa äärikansallismielisten puolueiden pelossa”, todettiin pääkirjoituksessa.
Tuomio: Jorinaa, pahimman jälkeen. Kriisissä oli kyse Turkin hybridivaikuttamisesta, mihin Euroopan ei missään nimessä pitänytkään alistua. Tätä pääkirjoitustoimittaja ei uskaltanut sanoa, koska arkaili punavihreiden tuomiota. Pääkirjoitus oli totaalinen floppi.
20.3. Pahin kriisi meidän aikanamme
Suomikin oli astunut korona-aikaan. Pääkirjoitus oli huolellisen juhlallinen.
”Aika on niin poikkeuksellinen, että jotain tämän kaltaista on kokenut vain sotavuodet elänyt nykyinen seniorisukupolvi. Silloin syntyi käsite kansallinen yhtenäisyys, ja niin syntyi nytkin. Spontaanisti on ryhdytty järjestämään naapuriapua niille, jotka eivät koronaviruksen takia voi poistua kotoaan edes kauppaan tai muuten hoitamaan asioitaan.”
Tuomio: Ei kovin paljon sanottavaa uudessa tilanteessa, mutta journalismia, koska siinä jo havainnoitiin pyhien periaatteiden ja entisten taloussääntöjen lakkaavan olemasta.
3.4. EU:n kyvyttömyys on jo traagista
”Juuri kun Euroopan unionin pitäisi toimia yhdessä, se näyttää halvaantuneen täysin. Jäsenmaat eivät pysty yhteisiin toimiin koronavirusta vastaan. Jokainen hoitaa kriisiä yksin ja itsekkäästi. Yhteisön solidaarisuus on jäänyt pelkiksi julistuksiksi”, oli seuraava pääkirjoitus koronasta.
Tuomio: EU todella halvaantui koronakriisin alussa, yhteisistä toimista ei ollut tietokaan. Journalismia oli kirjoittaa tästä huhtikuun alussa.
17.4. Suomi riisui itseltään kriisivalmiutta
Suomi ei ollutkaan maailman parhaiten varustautunut koronakriisiin. Pääkirjoituksessa tarkastellaan aiempien vuosien tuottavuusohjelmia, joissa ”tuhansia työntekijöitä irtisanottiin tavalla, joka ei ole voinut olla vaikuttamatta pandemiaan varautumiseen”.
”Hallitus nojautuu koronatoimissaan THL:n tuottamaan tutkimustietoon. Vuonna 2009 virastojen yhdistämisellä muodostettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ollut jatkuvien yt-neuvottelujen ja säästöjen kohteena. Sipilän hallituksen leikkaukset kohdistuivat sen tutkimus-, asiantuntija- ja kehittämistoimintaan eli juuri siihen asiantuntemukseen, jota nyt tarvitaan.”
Tuomio: Journalismia. Ei tätä puolta juuri tuotu muualla esiin, kun haettiin syyllisiä nykyisestä hallituksesta.
30.4. Nyrkkiä olisi ehkä sittenkin tarvittu
Hallitus torjui keväällä presidentti Sauli Niinistön aloitteen kriisiryhmästä, joka kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä koronakriisissä. Ryhmää kutsuttiin ”nyrkiksi”.
Pääkirjoituksessa todettiin, että nyrkkiä olisi kuitenkin tarvittu.
”Ministeriöt toimivat siiloissaan ja näköjään jopa niiden osastot omissaan. Kokoavaa tietoa on puuttunut pitkin matkaa. Niinistön nyrkki olisi sitä koonnut, mutta päätäntävaltaa sillä ei olisi ollut. Yksi työkalu jätettiin kalupakkiin. Ehkä aivan turhaan.”
Tuomio: Journalismia. Kyllähän se on journalismia, kun hallituspuolueen äänenkannattaja kritisoi hallitusta.
15.5. Korona tekee työväenluokan näkyväksi
Etätyö oli koronakevään ilmiö, mutta se on itsenäiseen tietotyöhön erikoistuneen keskiluokan oikeus. Työväenluokka ei työnsä luonteen takia pääse siitä nauttimaan.
Heikossa pääkirjoituksessa pyöritellään sitä, että korona tekee luokkajaon näkyväksi.
”Ei pitäisi olla kenellekään yllätys, että koronan kaltainen kriisi kohtelee kaltoimmin jo muutenkin vaikeimmassa asemassa olevia. Joidenkin kokoomuslaisten on tosin ollut vaikea myöntää tätä.”
Tuomio: Jorinaa. Pääkirjoitus on sinänsä totta, mutta entä sitten? Omat oivallukset loistavat poissaolollaan. Tyypillinen sellainen pääkirjoitus joka on tehty vain siksi, että oli oma vuoro.
5.6. Perussuomalaiset yrittää uutta nousua pelon politiikalla
”Koronakriisi paljasti oikeistopopulistien heikot eväät. Kun eteen tuli asia, josta ei voi syyttää maahanmuuttajia, Euroopan poliittista karttaa viime vuosina muuttaneilta puolueilta loppuivat keinot ja kannatus aleni. Suomessakin tuoreimpien kyselyjen mukaan hallituksella on kansalaisten laaja tuki sen luotsatessa kansakuntaa kriisin läpi. Oppositioon ei luoteta”, todettiin pääkirjoituksessa sen jälkeen, kun SDP oli noussut gallup-ykköseksi.
Sitten kerrattiin perussuomalaisten syntejä.
Tuomio: Jorinaa. Mutta perussuomalaiset haukkumalla saa aina hyvin klikkejä.
18.6. Hallitus ja Suomi selvisivät koronahaasteesta
Juhannukseen tullessa koronan ensimmäinen aalto oli hellittämässä ja kesää päästiin viettämään muuten melko normaalisti, mutta ilman suuria kesätapahtumia.
”Hallitus on kuunnellut monien pilkkaamia asiantuntijoita ja tehnyt oikeita päätöksiä. Siksi meillä on nyt vapaampi kesä kuin keväällä uskallettiin kuvitella”, pääkirjoituksessa iloittiin.
Tuomio: Rajatapaus. Käänne oli kevään jälkeen niin merkittävä, että se kannatti noteerata. Mutta eihän tässä mitään erikoista ole.
7.8. Erouhkaukset vain huonontavat hallitustyöskentelyä
Ei niin huono ensimmäinen kesäloman jälkeinen pääkirjoitus kuin voisi luulla. Keskustasta uhkailtiin pitkin vuotta lähteä hallituksesta ja nyt siihen olivat liittyneet myös vihreät.
”Vihreiden ja keskustan olisi syytä rauhoittua ja keskittyä uhkailujen sijasta ratkaisujen etsimiseen”, opastettiin pääkirjoituksessa.
Tuomio: Journalismia. Vielä uskottavampaa journalismi olisi, jos edes yhdessä pääkirjoituksessa kritisoitaisiin myös vasemmistoliittoa.
21.8. Köyhyyttä lisäämälläkö työllisyys paranee?
VM:n virkamiehet julkistivat työllisyysesityksensä, joka oli odotetusti leikkauspainotteinen. Vasemmistolehti kritisoi sitä rituaalinomaisesti.
”Esitysten toteutumisen vaikutus työllisyyden paranemiseen on epävarma, mutta köyhyyden lisääntyminen niiden seurauksena on varma. Ikääntyneet eivät yksinkertaisesti kelpaa työnantajille. Eläkeputken poistaminen ei johtaisi työllistymiseen vaan siirtymään ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahalta ensin perusturvan piiriin, joka ei kerrytä eläkettä, ja siitä toimeentulotuelle.”
Tuomio: Rajatapaus. Valtajulkisuus myötäilee kaikkea mitä VM tuo julki. Vastakkaisten näkökantojen esittäminen on siinä suhteessa journalismia. Jorinaa pääkirjoitus taas on siksi, että se on niin ennalta arvattava, eikä edes yritä ymmärtää itselle epämieluisia näkökohtia.
4.9. Pääministerikin saa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun
UPM ilmoitti Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta ja toimitusjohtaja Jussi Pesonen pisti sen valtiovallan ja ay-liikkeen syyksi. Pääministeri Sanna Marin vastasi kipakasti, mikä herätti arvostelua.
KU puolusti pääministerinkin oikeutta olla hymistelemättä ja sanoa, mitä ajattelee.
”Hymistelyn aika on ohi. Mariniin kohdistuneessa arvostelussa on kyse samasta vyörytyksestä, jolla kansan silmissä suosittua hallitusta mollataan 24 tuntia vuorokaudessa. Jopa UPM ryhtyi politikoimaan. Siihen ei tarvitse alistua – pääministerinkään.”
Tuomio: Journalismia.
18.9. Perussuomalaiset ovat väkivaltapiirien väylä politiikassa
Perussuomalaisten kytkökset ääriliikkeisiin nousivat esiin, kun ne luurasivat puolueen keskisuomalaisen vaalipäällikön Pekka Katajan murhayrityksen taustalla. Tapausta pidettiin äärioikeiston kostona Katajalle.
”Puolueen kaikilla toimijoilla ei kuitenkaan ole samanlaista selkärankaa kuin Katajalla tehdä täydellistä pesäeroa äärioikeistoon. Väkivaltainen, rasistinen ja fasistinen äärioikeisto pyörii puolueen liepeissä, koska sen annetaan pyöriä”, todettiin pääkirjoituksessa.
Tuomio: Journalismia. Vaikka aihe on helppo – perussuomalaisten mollaaminen – yllättävän harva tiedotusväline seuraa ja raportoi säännöllisesti puolueen yhteyksistä väkivaltaiseen äärioikeistoon.
2.10. Porvari nukkuu huonosti ja kiukuttelee
Kuukauden takaisen pääkirjoituksen uusinta toisin sanoin.
”Välien kireys johtuu yhtäältä siitä, että Suomessa on pitkästä aikaa pääministeri, joka on oikeasti eikä vain nimellisesti vasemmistolainen. Kun tehtaita joka tapauksessa suljetaan, niin siihen liittyvää puhetta kuorrutetaan epämieluisaan hallitukseen kohdistuvalla kritiikillä. Tietenkään tehtaita ei suljeta minään mielenosoituksena.”
Toisaalta pääministeriltä odotetaan jo muutakin kuin puhetta.
”Nyt vain eduskunnalle esityksiä ´riistotaloutta` vastaan: alipalkkauksen kriminalisointi ja järjestöjen kanneoikeus etunenässä.”
Tuomio: Journalismia. Pääkirjoituksessa esitetään monta hyvää näkökulmaa siitä, miksi hallituksen ja elinkeinoelämän välit ovat niin kireät.
16.10. Hyvä maskilinja, kelvotonta viestintää
Maskit olivat yksi koronavuoden suurista puheenaiheista. Lokakuussa ne nousivat taas esiin kun tuli ilmi, että sosiaali- ja terveysministeriö oli keväällä estänyt THL:ää tiedottamasta maskeista.
”Kevään sekava viestintä voi kuitenkin vaikeuttaa maskien riittävää käyttöä nytkin, kun suositus niistä on ollut voimassa kaksi kuukautta. Ministeriö vähätteli ja jopa varoitti maskeista, ja painotti muita keinoja”, pääkirjoituksessa arvosteltiin.
”Hallituksen kannattaisi ottaa kritiikki vakavasti, selvittää kömmähdysten syyt, panna asia jatkoa ajatellen kuntoon ja jättää koronaviestintä sellaisille henkilöille, joiden puheesta saa tolkkua.”
Tuomio: Journalismia. Vieläkin on vaikea ymmärtää, miksi maskilinjaukset olivat niin hankalia STM:lle.
6.11. Kokoomus taas historian väärällä puolella
Hallituksen suuri koulutusuudistus tuli eduskuntaan, ja niin kuin ennenkin, kokoomus vastusti sitä.
”Jokaisesta koulutusuudistuksesta käydään samanlainen keskustelu. Vasemmisto uudistaa, oikeisto vastustaa. Nyt asialla on kokoomuksen lisäksi uusoikeistolainen perussuomalaiset”, pauhattiin pääkirjoituksessa.
”Oli kuin kokoomuksen Tuure Junnilan sanat 21.4.1967 käydyssä peruskoulu-uudistuksen lähetekeskustelussa olisivat kaikuneet istuntosalissa: valtion menotalous on paisunut ja nyt säädetään huomattavaa uutta lisäystä lakisääteisiin menoihin, Junnila paheksui.”
Tuomio: Jorinaa. Puolueen puudeli puolustaa puolueen suurta hanketta, jota perustellusti vastustaa moni muukin taho kuin oppositio.
20.11. Osaamaton, oppimaton, ongelma, haitta
Taas maalina perussuomalaiset, mutta hyvästä syystä. Sillä tämähän on totta:
”Maahanmuuton ongelmista eniten ääntä pitävät tekevät itse hartiavoimin töitä sen eteen, että kotoutuminen onnistuisi mahdollisimman huonosti. Alaikäiset nuoret ja jopa lapset saavat koko ajan kuulla olevansa osaamattomia. Heistä ei koskaan tule mitään, julistetaan jopa eduskunnassa. Samassa paikassa puhutaan haittamaahanmuutosta – siis käytännössä haittaihmisistä.”
Tuomio: Journalismia. Olkoon vaan sama aihe ties monennettako kertaa käsittelyssä, vaikeneminen olisi periksi antamista.
27.11. Toinen aalto poikki kovinkin toimin
Korona kääntyi marraskuussa selvästi huonompaan suuntaan ja uusia rajoituksia asetettiin eri puolilla maata.
”Jonkin verran arvostelua on herättänyt uusien toimien ja vielä kovempien puheiden näytösluonteisuus. Ministerien toiminta maanantaina vaikutti koordinoidulta ja valmiuslain väläyttäminen verhotulta uhkaukselta. Muistutus oli kuitenkin paikallaan, koska koronakuri on päässyt heltymään. Vastuunotto itsestä on vastuunkantoa myös muista”, pääkirjoituksessa opetettiin.
Tuomio: Jorinaa. Pääkirjoitus on kokoelma kliseitä ja muualta kopioituja tietoja. Näyttää koomiselta, kun marginaalimedia neuvoo suomalaisia.
11.12. Oikeusvaltiota on puolustettava Suomessakin
EU:n komissio ilmaisi syyskuussa huolensa oikeusvaltion tilasta Unkarissa ja Puolassa. Loppuvuodesta ne jarruttivat oikeusvaltiokiistan takia EU:n budjetista ja elvytysmekanismista päättämistä. Syntyneessä kompromississa EU:n periaatteet vesittyivät ainakin osittain.
Suomessa perussuomalaiset tukivat Unkaria ja Puolaa.
”Ei olisi ikinä uskonut, että Suomessa on puolustettava oikeusvaltiota, kun sitä vastaan hyökätään – myös Suomessa. EU:n rahoissa ja periaatteissa on kyse myös meidän rahoistamme ja periaatteistamme. Yhä painokkaammin on kysyttävä, että kun puolueen tunnuslause on ´Suomi takaisin`, niin mihin?” Näin pääkirjoituksessa haukuttiin perussuomalaiset vielä kerran.
Tuomio: Journalismia. Ollaan demokraattisen yhteiskunnan ydinasioissa. Oikeusvaltiota on puolustettava vaikka tuntuisi, että taas tätä. Pääkirjoituksen ajoitus tosin oli hieman epäonninen, koska juuri sen ilmestymisen aikaan meillä oli omat sähläyksemme perustuslakivaliokunnassa.
uutiskirje 
