Eduskuntatalon portaille kokoontui tiistaina aamupäivällä tyytyväisiä kansanedustajia. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä otettiin yhteiskuva ennen täysistuntoa, jossa hyväksyttiin oppivelvollisuuden laajentaminen. Kyse on vasemmiston pitkäaikaisesta tavoitteesta ja nykyisen hallituksen yhdestä pääuudistuksesta.
Oppivelvollisuuden laajennus tarkoittaa, että toinen aste muuttuu kokonaan maksuttomaksi ja samalla oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen. Uudistuksesta päätettiin äänin 31–24, koska eduskunta äänesti siitä suppealla kokoonpanolla, jotta turvavälit toteutuivat.
Opetusministerinä torstaina aloittava Jussi Saramo nosti esiin, että valtaosa ilman toisen asteen tutkintoa olevista nuorista on työttöminä. Saramo vannoo torstaina ministerin valansa, kun Li Andersson jää äitiysvapaalle.
”Uudistus vahvistaa hyvinvointivaltion keskeistä periaatetta eli universalismia.”
– Yhteiskunta käytännössä edellyttää, että kaikilla on toisen asteen tutkinto saadakseen työtä. Sen takia lähdemme siitä, että hyvinvointivaltiossa koulutuksen pitää olla maksutonta. Velvollisuus ei ole tässä ainoa asia.
– Vielä tärkeämpää on, että opetuksen järjestäjille eli kunnille tulee velvollisuus pitää kaikista nuorista kiinni, ohjata, tukea ja kannustaa yli niiden vaikeiden aikojen, Saramo sanoi.
Kansanedustaja Veronika Honkasalo oli sivistysvaliokunnassa laatimassa oppivelvollisuuden laajentamisesta mietintöä, josta täysistunnossa äänestettiin. Honkasalo painotti, että kyse on yhdestä lähihistorian merkittävimmistä koulutuspoliittisista uudistuksista.
– Tämä pitää nähdä systeemitason muutoksena. Nyt järjestelmä on vastuussa nuorista, ja kukaan ei ajattele, että 16-vuotiaiden kohdalla olisi ikään kuin liian myöhäistä. Panostamme nyt todella nuoriin.
Lompakko ei enää ratkaise
Pia Lohikoski huomautti, että uudistuksen jälkeen kenelläkään ei jää kukkaron paksuudesta kiinni toiselle asteelle jatkaminen. Kyse onkin merkittävästä uudistuksesta niin nuorille kuin heidän perheilleen, Lohikoski sanoi.
– Toisaalta se on myös yhteiskunnan kannalta todella merkityksellistä, että saamme nostettua koulutustasoa. Se auttaa nuoria jatkossa työllistymään, ja se on kansantalouden kannalta pitkällä tähtäimellä järkevää, että nostamme koulutusastetta. Jos yritykset puhuvat usein kilpailukyvystä, meidän nuoret pystyvät paremmin kilpailemaan osaamisellaan.
Kansanedustaja Hanna Sarkkinen nosti esiin uudistuksen merkittävyyden sekä periaatteellisella tasolla että käytännössä. Uudistus vahvistaa hyvinvointivaltion keskeistä periaatetta eli universalismia. Kaikille tasa-arvoinen ja maksuton koulutus tasoittaa perhetaustoista johtuvia eroja, Sarkkinen sanoi.
– Periaatteellisen merkityksen näen erityisesti siinä, että kun puheissa on vietetty hyvinvointivaltion hautajaisia jo kaksikymmentä vuotta, nyt olemme tällaisten uudistusten äärelle.
– Tämä on toki erityisen tärkeä uudistus niille nuorille, jotka olisivat vaarassa tippua koulutuksesta. Yhteiskunta pitää huolen, että kaikki nuoret pysyvät koulutuksessa mukana 18 ikävuoteen asti, jolloin nuori on kypsempi harkitsemaan omaan elämään liittyviä valintoja.
Lohikosken ja Saramon tavoin Sarkkinen huomautti, että uudistuksella on myös työllisyyspoliittinen ulottuvuus.
– Eli tällä on myös julkista taloutta ja työllisyyttä vahvistava vaikutus. Koulutuspoliittisesti [tämä on] suurin uudistus pitkään aikaan ja myös laajemmin yhteiskuntapoliittisesti erittäin merkittävä uudistus, Sarkkinen tiivisti.
Historian oikea puoli
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on aiemminkin maininnut, että oppivelvollisuuden laajentamisessa on kyse vasemmiston pitkäaikaisesta tavoitteesta. Hän huomautti, että se on ollut tavoitteena yli 20 vuotta.
– On se upeaa, että tällaisina aikoina voidaan tehdä pitkälle meneviä, valtavia uudistuksia, joiden vaikutukset näkyvät vuosikymmenien päähän.
Arhinmäki vertasi uudistuksen merkittävyyttä peruskoulu-uudistukseen, josta päätettiin vuonna 1968. Hän muistutti, että erityisesti oikeisto vastusti peruskoulua rajusti. Nyt kaikki kiittävät sitä.
– Uskon, että myös tässä historia tulee näyttämään, että tänään vihreää nappia painaneet ovat historian oikealla puolella. Politiikka ei aina ole sadan metrin juoksua tai maraton vaan välillä se on ultramaraton. Sellainen tämä on ollut. Pitää pitkäjänteisesti tehdä työtä, että tulee tuloksia. On se mahtavaa, kun tällaiset asiat toteutuvat, Arhinmäki paalutti.
Juttua korjattu 15.12. klo 12.25. Sivistysvaliokunta teki oppivelvollisuuden laajentamisesta mietinnön, ei lausuntoa kuten jutussa aiemmin luki.