Koronatilanne on Suomessa edelleen lohdullinen muuhun Eurooppaan verrattuna. Hyväksi sitä ei voi sanoa. Käänne huonompaan tapahtui nopeasti maan väkirikkaimmalla alueella. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella todettiin viime viikolla 1 533 koronavirustartuntaa. Edellisen viikon aikana tartuntoja oli 992.
Hallitus ja viranomaiset reagoivat käänteeseen ripeästi. Pääkaupunkiseudulla tuli voimaan uusia rajoituksia tämän viikon maanantaina. Ne eivät monta tuntia ehtineet vanheta, kun moni ministeri ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö patistivat tekemään enemmän.
Jo tiistaina ennen puolta päivää kerrottiin, että pääkaupunkiseudulle tulee samanlaisia rajoituksia kuin keväällä. Muutaman viikon tehokuurilla korona on tarkoitus saada uudelleen hallintaan.
Toimet ovat pääosin oikeita eivätkä ainakaan ennenaikaisia. Tehokuureilla alueelliset tautiryppäät saatiin aiemmin syksyllä hallintaan muun muassa Vaasan seudulla ja Etelä-Savossa.
Jonkin verran arvostelua on herättänyt uusien toimien ja vielä kovempien puheiden näytösluonteisuus. Ministerien toiminta maanantaina vaikutti koordinoidulta ja valmiuslain väläyttäminen verhotulta uhkaukselta. Muistutus oli kuitenkin paikallaan, koska koronakuri on päässyt heltymään. Vastuunotto itsestä on vastuunkantoa myös muista.
Toisen aallon pysäyttämisellä suojellaan myös Suomen taloutta, joka on edelleen selvinnyt koronasta suorastaan häkellyttävän hyvin muuhun Eurooppaan verrattuna. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreen toimialakatsauksen mukaan teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta. Muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin 9,8 prosenttia.
Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto on tänä vuonna kasvanut – siis todellakin kasvanut – vain Suomessa ja Puolassa.
Työllisyys on heikentynyt, mutta ainakin toistaiseksi pelättyä vähemmän.
Oppositio ei pysty myöntämään, että koronakriisiä on Suomessa hoidettu poikkeuksellisen hyvin. Tärkeintä onkin kansalaisten tyytyväisyys.
Politiikan toimittaja