Sommer Ackerman menee sunnuntaina 15.11. kello 12 alkaen Kampintorilla nälkälakkoon Euroopan parlamentin 23.10. hyväksymän EU:n maatalouspolitiikkareformin, CAP:in, vuoksi.
Ackerman kuuluu Elokapinan Helsingin paikallisryhmästä. Elokapina tuli suomalaisille tutuksi runsas kuukausi sitten, kun se pysäytti liikenteen lauantaipäivänä istumalla Helsingin Kaisaniemenkadulla.
Ackerman kutsuu perusterveitä ihmisiä lyhyisiin maksimissaan, 24 tunnin pituisiin solidaarisuusnälkälakkoihin ilmastokestävän ja luonnon monimuotoisuutta tukevan maatalouspolitiikan puolesta. Hän suosittelee konsultoimaan lääketieteen ammattilaisia ennen solidaarisuusnälkälakkoon ryhtymistä.
Suosii haitallista tehomaataloutta.
Kriittiset seitsemän vuotta
Reformin kohteena oleva EU:n yhteinen maataloustukipolitiikka tunnetaan julkisuudessa paremmin nimellä CAP, Common Agricultural Policy. Se ohjaa maatalouspolitiikkaa EU-jäsenmaissa ilmastotekojen kannalta kriittiset seuraavat seitsemän vuotta. Suomi on parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla laatimassa omaa kansallista CAP-suunnitelmaansa, jonka se lähettää ensi vuoden puolella Euroopan komissiolle.
Ackerman ja Elokapina vaativat, että Suomen maa- ja metsätalousministeriö puhuu totuudellisesti EU:n uuden CAP-reformin ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. EU-parlamentin ehdottama CAP-uudistus vuosille 2021-2027 ei ole ilmastokunnianhimoltaan riittävä, ja tulee toteutuessaan vesittämään Pariisin ilmastosopimuksen. Elokapinan mukaan CAP-reformi on räikeässä ristiriidassa myös EU:n ilmastohätätilajulistuksen ja Euroopan vihreän kehityksen -ohjelman kanssa. ”Suomen on päätettävä tehdä CAP-reformia ilmastomyönteisempää kansallista maatalouspolitiikkaa ja lähetettävä EU:lle ilmastotieteen vakavasti ottava kansallinen CAP-suunnitelma”, Ackerman vetoaa CAP-suunnitelmaa valmistelevaan maa- ja metsätalousministeriöön.
Mediahiljaisuus
Elokapina ilmoittaa olevansa pöyristynyt siitä, millaisessa mediahiljaisuudessa Euroopan maatalouspolitiikasta linjataan. Se arvioi, että CAP-reformin ilmeisistä ilmasto- ja biodiversiteettiongelmista ei puhuta tarpeeksi.
– CAP-reformi suosii haitallista tehomaataloutta luomuviljelyn kustannuksella ja ohjaa luonnon monimuotoisuutta heikentävään maankäyttöön, kuten kosteikkojen kuivaamiseen ja turvemaiden viljelyyn. Erityisen huolestuttavaa on, että siihen ei sisälly selkeää päästövähennystavoitetta, Ackerman sanoo.
– Jos maa- ja metsätalousministeriö on eri mieltä, pyydän, että he osoittavat selkeästi miten Suomen CAP-suunnitelma on Pariisin sopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa linjassa.