Ranska on taas keskellä joidenkin muslimien tunteita loukkaavista pilakuvista johtuvaa kriisiä. Nuori tšetšeenimies surmasi pari viikkoa sitten 47-vuotiaan opettajan Samuel Patyn. Paty oli aiemmin näyttänyt koulussa oppilaille profeetta Muhammedia esittäviä pilakuvia esimerkkeinä ilmaisunvapaudesta.
Presidentti Emmanuel Macron on puolustanut tiukasti sananvapautta ja uskontojen kritiikkiä. Pariisissa on suljettu Patyn vastaiseen vihakampanjaan osallistunut moskeija, ja Ranska valmistelee epäiltyjen terroristien karkottamista.
Useissa muslimimaissa on aloitettu ranskalaisten tuotteiden boikotti, ja boikottivaatimuksiin yhtyi myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Hänen mukaansa muslimit ovat samanlaisen lynkkauskampanjan kohteina kuin juutalaiset Euroopassa ennen toista maailmansotaa.
Macronin tueksi ”eurooppalaisten arvojen” puolesta ovat asettuneet muun muassa liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Sauli Niinistö.
Eurooppalaisiin arvoihin kuuluu sananvapaus tehdä satiiria käytännössä mistä tahansa. On eri asia, onko kenenkään uskonnollisten tunteiden loukkaaminen viisasta, mutta sitä oikeutta ei voi viedä pois eikä rajoittaa.
Suomessa on opittu elämään esimerkiksi Harro Koskisen Sikamessiaan kanssa. Teos vuodelta 1969 johti omana aikanaan syytteeseen jumalanpilkasta ja sakkotuomioon. Nyt se on Suomen Kansallisgallerian omistuksessa.
Tämä on kolmas kriisi samasta asiasta.Ensimmäinen alkoi syyskuussa 2005, kun tanskalaislehti Jyllands-Posten julkaisi 12 pilakuvaa profeetta Muhammedista. Se johti samanlaisiin boikotteihin ja mielenosoituksiin kuin nyt.
Tammikuussa 2015 terroristit hyökkäsivät ranskalaisen Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen Pariisissa. He surmasivat 12 ihmistä. Syynä olivat lehden julkaisemat Muhammed-piirrokset.
Ja nyt siis Macronin kommentit herättävät kiukkua monissa maissa.
Kiistan ytimessä on erilainen käsitys sananvapaudesta eri maissa ja eri kulttuureissa.
Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa jumalanpilkka on yleisesti kielletty lailla jopa kuolemanrangaistuksen uhalla.
Jumalanpilkkalakeja on voimassa myös monissa Euroopan maissa, ja Suomessakin on voimassa laki uskonrauhan rikkomisesta, joka kieltää Jumalan isolla J:llä julkisen pilkkaamisen. Tuomioita ei Jahven pilkkaamisesta ei kuitenkaan ole tullut 1960-luvun kuuluisien tapausten jälkeen, jolloin voimassa oli eri laki. Jussi Halla-aho sen sijaan sai vuonna 2012 tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan saman lain perusteella.
Ranska on hankalassa tilanteessa. Samuel Patyn murhaa edelsi vihakampanja, jollaista ei voi hyväksyä keneltäkään.
Ranskassa on kuitenkin lähes kuusi miljoonaa muslimia, jotka eivät ole terroristeja eivätkä osallistu vihakampanjoihin. Tuhannen frangin kysymys on, miten puolustaa sananvapautta ja eurooppalaisia arvoja ääri-islamistien vihalta ilman, että se näyttäytyy islamin vastaisena ristiretkenä, joka vieraannuttaa muslimeja yhteiskunnasta.
Vastakkainasettelun kärjistymisestä hyötyvät jihadistit ja äärioikeisto. Se pitäisi pystyä välttämään.