Naisten keskeinen rooli rauhanrakentamisessa Malissa alkaa saada tunnustusta juuri, kun pandemia on vaikeuttamassa näitä pyrkimyksiä.
Tutkija Bassirou Gaye kertoo, miksi naiset ovat tärkeitä rauhantekijöitä.
– Naiset ovat konfliktin ytimessä ja sen ensimmäisiä uhreja. Pakkoavioliittoja, seksuaalista väkivaltaa, pakkosiirtoja pakolaisleireihin, vapauksien rajoittamista, huntupakkoa, vaikeuksia saada terveydenhoitoa ja niin edelleen. Naiset kokevat kaiken tämän ja voivat sen tähden miehiä paremmin selittää, miten monin tavoin turvallisuus on järkkynyt. Kokemansa pohjalta he pystyvät tekemään konkreettisia ratkaisuehdotuksia, Gaye sanoo.
Naiset ovat myös miehiä parempia lisäämään toisten naisten tietoisuutta naisten oikeuksista ja esimerkiksi kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä.
Perinteet ja korona
Malin naisilla on kuitenkin monia perinnäistapoihin liittyviä esteitä rauhanprosessiin osallistumiselle. Perinteisesti naisen paikka on kotona, ja jos etenkin naimisissa oleva nainen haluaa osallistua toimintaan kodin ulkopuolella, hänen pitää saada lupa aviomieheltään, isältään tai veljeltään.
Esteenä on sekin, että poliittiset päätöksentekijät eivät ole olleet halukkaita ottamaan naisia mukaan päätöksentekoon. Vuonna 2015 tosin laadittiin laki 30 prosentin naiskiintiöistä kansallisissa instituutioissa ja lainsäädäntöelimissä, mutta hallitus ei noudata sitä.
Lisähaitaksi on nyt tullut vielä korona. Matkustusrajoitukset ja sulut ovat horjuttaneet yhteisöllisyyttä.
– Koulutussessioita ja ideoiden jakamiskokouksia ei voi pitää. Videokonferenssi ei voi korvata naisten kohtaamisen luomaa tunnetta turvapaikan löytämisestä. Terveyskriisi on myös haitannut naisten pienimuotoista liiketoimintaa, jolla yhdistyksiä on rahoitettu. On tärkeää huomioida sekin, että monet naisten järjestöjä tukevat kansainväliset tahot ovat pandemian vuoksi keskeyttäneet toimintansa, Bassirou Gaye huomauttaa.