Mike Watson
PhD, syntynyt 1979 Lontoossa.
Teoreetikko, kriitikko ja kuraattori, keskittynyt kulttuurin, uuden median ja politiikan välisiin suhteisiin. Hän on muun muassa kuratoinut tapahtumia Venetsian biennaaleihin ja Manifesta 12:a. Julkaisi hiljakkoin toisen kirjansa Can the Left Learn to Meme? Adorno, Video Gaming, and Stranger Things.
Asunut ennen Ouluun muuttoaan yhdeksän vuotta Italiassa ja puhuu sujuvasti italiaa.
Vasemmistoliiton ehdokas vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Kuten lähes aina Suomeen muuttanutta ihmistä haastatellessa, kysymys maahanmuuton syystä lipsahtaa esiin heti kättelyssä, päinvastaisista hyvistä aikeista huolimatta. Onneksi muutaman vuoden vanhaa oululaista taidekuraattoria, kriitikkoa ja kirjailijaa Mike Watsonia ei haittaa kysymyksen kliseisyys.
Watson kertoo polveilevan historian siitä, miten tutustui taidetta opiskellessaan suomalaisiin, ystävystyi oululaisen – sittemmin helsinkiläistyneen – taiteilija Jaakko Mattilan kanssa, muutti Italiaan, opetti yliopistossa, kävi kuratoimassa ympäristötaidetta Pohjois-Pohjanmaalla ja kohtasi Venetsian biennaaleissa lisää suomalaisia.
– Tapasin kolme vuotta sitten nykyisen kumppanini, Watson päättää tarinansa. Kysymyksen lisäksi vastauskin on hieman kliseinen, ja Suomeen muuton takaa löytyy nainen.
Tulossa tarina taidemaailmasta
Muutto Suomeen ja Ouluun ei ollut itsestään selvä ratkaisu. Watson asui yhdeksän vuotta Roomassa ja seurusteluaikana pariskunta sahasi Suomen ja Italian välillä. Lopulta oli valittava jompikumpi.
– Valitsimme asuinpaikaksi Oulun, koska Suomi on paljon vakaampi ja jäsentyneempi yhteiskunta kuin Italia.
Italian kovin epätyypillisestä työelämästä, kuten lipeävistä sopimuksista ja saamatta jäävistä palkkioista, Mike Watson on kirjoittamassa myös ensimmäistä ei-tieteellistä teostaan.
– Down and Out in the Art World tulee kertomaan puoliksi fiktiivisen tarinan Italian taidemaailmasta, siinä on omaa tarinaani ja hauskoja sattumuksia, Watson selittää.
– Taidemaailmassa elää luokkarakenne, jos et tule rikkaasta taustasta, olet tiukilla.
Fiktio ei ole Mike Watson ominta aluetta. Viimeisimmässä kirjassaan Can the Left Learn to Meme? hän ruoti populaarikulttuuria, seuraavassa hän pohtii mediaa. Watson puhuu innostuneesti Walter Benjaminin näkemyksistä uudesta mediasta.
– Massamedia antoi työväenluokalle mallia yläluokasta, seinälle kopion Mona Lisasta ja näkemyksen, jonka mukaan menestys on kivojen tavaroiden omistamista. Se tarjosi paraateja ja propagandaa.
Jo 1940 kuollut Benjamin ei voinut kuvitella nykymediaa instagrammeineen, youtubeineen ja loputtomine itseilmaisun mahdollisuuksineen. Joillekin sosiaalinen media voi tuoda menestystä ja rahaa, mutta ei kaikille, Watson muistuttaa.
On katsottava ilmeisimmän taakse
Watson sanoo, että ihmisillä on käytössään keinoja ottaa haltuun valtaa, jota muun muassa Donald Trump ja Boris Johnson heille lupaavat, vaikka tosiasiassa vähentävät sitä.
– Nykymedia tarjoaa mahdollisuudet itseilmaisuun ja taiteen tekemiseen jokaiselle. Mitä vaan voi tehdä, mutta ihmiset postaavat kissavideoita.
Ei Watson kissavideoita kieltämään ryhtyisi, internet itsessään pitää sisällään paljouden ja nopeuden vaatimuksen. Klikit lasketaan ja niitä kertyy kissavideoiden lisäksi ääri-ilmaisuilla.
– Kun oikealta postitetaan rasistisia kuvia ja vasemmalta aggressiota, ongelma ei ratkea.
Vasemmistolla on vastassaan hyvin kummallisia ilmiöitä, kuten paljon puhuttanut salaliittohautomo QAnon. Watsonin mukaan loppupeleissä on syytä katsoa myös ilmeisimmän taakse.
– Mikä on Trumpin suhde äärioikeistoon? Ei hän alun perin ollut rasisti, hän oli bisnesmies. Mitä tapahtuu taustalla? Sama koskee Boris Johnsonia, aiemmin hän oli keskustakonservatiivi, nyt opportunisti.
Ei ole ihme, että ihmiset ovat kiukkuisia ja kummissaan.
– Asioihin täytyy saada selkeyttä. Pellejä on ollut johdossa aiemminkin, kuten Ronald Reagan ja George Bush jr, mutta ei tällaista hämmennystä.
Taiteella ei muuteta maailmaa
Kun Mike Watson alkoi lukion jälkeen opiskella taidetta, hän uskoi, että se on jollain tapaa välttämätöntä yhteiskunnalliselle muutokselle. Enää hän ei usko, että taiteella voi muuttaa maailmaa, oli se kuinka poliittista tai kriittistä tahansa.
– Olen pari vuotta ajatellut, ettei kriittinen taide ole todella poliittista. Ihminen, joka käy poliittisen taiteen näyttelyssä voi ajatella, että tekee poliittisen teon. Kyse on kuitenkin sijaistoiminnasta. Mitään ei tapahdu todella.
Watson suhtautuu poliittiseen taiteeseen samoin kuin kissavideoihin. Totta kai molempia saa tehdä. On kuitenkin naiivia kuvitella, että poliittisen taiteen avulla voisi muuttaa maailmaa.
– Se, että ripustaa kuvia ilmastonmuutoksesta tai pakolaisista seinälle tai menee katsomaan niitä voi antaa hyvän mielen, mutta se ei muuta mitään konkreettisesti.
Hän muistelee finanssikriisin aikoja 2007–08, jolloin poliittista taidetta suorastaan tulvi markkinoille. Keräilijät ostivat taidetta ja tunsivat tekevänsä jotain. Muodit kuitenkin tulevat ja menevät, eivätkä tuota lopullista muutosta.
Brittiläisen katutaiteilija Banksyn kantaaottava taide on maailmankuulua. Elokuussa Banksy rahoitti Louise Michel -nimisen aluksen Välimerelle pelastamaan Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia. Watson sanoo kunnioittavansa Banksya ja tämän pyrkimyksiä hyvään.
– Pelastusaluksen rahoittaminen ei kuitenkaan ole enää poliittista taidetta, se on politiikkaa.
Kun taide ei riitä, täytyy tehdä politiikkaa
Taiteilijoiden sananvapaus on monessa maassa lähes rajaton ja sanoa voi mitä tahansa, jos ei tarvitse tehdä mitään.
– Jos todella haluaa muuttaa maailmaa täytyy mennä politiikkaan, Watson toteaa. Itse hän tekee kuten puhuu ja on mukana Oulussa vasemmistoliiton ehdokkaana ensi kevään kuntavaaleissa.
Mike Watson tietää, että tuntemattomuus on ongelma vaaleissa. Suomalaiseen kulttuurielämään ei astuta sisään noin vain. Tutuksi hän yrittää tulla ainakin meemejä ja youtube-videoita tekemällä. Samaa hän suosittelee koko Vasemmistoliiton vaalityöhön. Yleisön määrä verkossa voi nousta aivan toisenlaisiin lukemiin kun toritapahtumissa.
Internetin haltuunotto on välttämätöntä politiikassa. Sen onnistuminen edellyttää netin käyttäjien ymmärtämistä, on tunnettava yleisönsä.
Watson on lähtöisin köyhästä perheestä ja tietää, miten vaikea joitain ovia on avata.
– Taidemaailmaan sisäänpääsy on hidasta ja vaikeaa. Taidetiloissa en itsekään tunne oloani kotoisaksi, tulee vähän sellainen ole, että pitää kysyä lupa olemiseen. Internetissä yhteisö voi tehdä taidetta, hän selittää.
Omassa vaalityössään hän aikoo tutkia, millaista osaa taide voi näytellä kampanjoinnissa.
Mike Watsonin mielestä internet on liian hyvä paikka jätettäväksi vääriin käsiin.
– Oikeisto väärinkäyttää internetiä ja levittää ekstremistisiä meemejä, samoin äänestäjiä manipuloidaan Cambridge Analytican tavoin jatkossakin. Jos haluamme välttää oikeiston jatkuvan kasvun, meidän on otettava teknologia mukaan vaalikampanjointiin.
Mike Watson
PhD, syntynyt 1979 Lontoossa.
Teoreetikko, kriitikko ja kuraattori, keskittynyt kulttuurin, uuden median ja politiikan välisiin suhteisiin. Hän on muun muassa kuratoinut tapahtumia Venetsian biennaaleihin ja Manifesta 12:a. Julkaisi hiljakkoin toisen kirjansa Can the Left Learn to Meme? Adorno, Video Gaming, and Stranger Things.
Asunut ennen Ouluun muuttoaan yhdeksän vuotta Italiassa ja puhuu sujuvasti italiaa.
Vasemmistoliiton ehdokas vuoden 2021 kuntavaaleissa.