Pääministeri Sanna Marinin ja elinkeinoelämän nokkamiesten välit ovat kovin jännitteiset. Kun Marin sanoo julkisuudessa jotain yritysten yhteiskuntavastuusta, seuraa loukkaantumista ja mielensä pahoittamista.
Pääministeri on kritisoinut UPM:ää Kaipolan-tehtaan sulkemisesta, ja viikko sitten hän jatkoi teemasta Talouselämä-lehden haastattelussa.
– Emme voi valitettavasti luottaa siihen, että yritykset huolehtivat ihmisistä ja ympäristöstä, Marin sanoi.
Lause on itsestäänselvyys, mutta kieltämättä epätavallinen, kun sen sanoo Suomen pääministeri.
Pitää mennä 1980-luvulle Kalevi Sorsan hallituksiin asti, kun näin korkealta tasolta on viimeksi muistutettu elinkeinoelämällä olevan myös velvollisuuksia eikä vain oikeuksia. Koko nykyinen johtajapolvi on tottunut siihen, että pääministerit – pienemmistä viskaaleista puhumattakaan – kumartavat ja pokkaavat, kun elinkeinoelämä esittelee huoliaan.
Välien kireys johtuu yhtäältä siitä, että Suomessa on pitkästä aikaa pääministeri, joka on oikeasti eikä vain nimellisesti vasemmistolainen. Kun tehtaita joka tapauksessa suljetaan, niin siihen liittyvää puhetta kuorrutetaan epämieluisaan hallitukseen kohdistuvalla kritiikillä. Tietenkään tehtaita ei suljeta minään mielenosoituksena.
Toisaalta kyse voi olla vain sukupolvenvaihdoksen mukanaan tuomasta mielipahasta. Johtajat ovat tottuneet edistämään asiaansa kabineteissa ja saunailloissa. Nyt ne ovet eivät ole entiseen malliin auki.
Paradoksaalista on, että Sanna Marinin lyhyellä pääministerikaudella yrityksiä on tuettu enemmän kuin ehkä koskaan puolessa vuodessa. Esimerkiksi suoraa yritystukea maksettiin huhti-kesäkuussa 840 miljoonaa euroa, mikä oli yli kuusinkertainen määrä verrattuna vuodentakaiseen 130 miljoonaan, Tilastokeskus kertoi tiistaina. Syy on tietysti korona.
Marin ja hallitus kyllä ymmärtävät yritysten huolia toisin kuin on väitetty.
Samalla on hyvä huomauttaa, että Marinilta odotetaan myös tekoja eikä vain puhetta. Nyt vain eduskunnalle esityksiä ”riistotaloutta” vastaan: alipalkkauksen kriminalisointi ja järjestöjen kanneoikeus etunenässä.