Valtakunnallisten järjestöjen ongelmana ammattiliitoista puolueisiin on paikallisarjesta erkaantuminen. Ohjelmia laaditaan keskusjohtoisesti, juhlapuheita pidetään, suosituksia, ohjeita ja määrällisiä tavoitteita lähetetään täytettäväksi. Liikenteen ollessa yhdensuuntaista yhteys arkeen kaikkoaa, ”kentän”, eivätkä lopulta ”keskuksenkaan” tavoitteet täyty.
Haaste on todellinen myös viime vuonna satavuotisjuhliaan viettäneessä Suomen Työväen Urheiluliitossa, TUL:ssa, jonka strategiaa mietitään nyt uusiksi. Toimintaolosuhteet muuttuvat ja tulee e-urheilun tyyppisiä uusia haasteita.
Vaikka moni jäsenseuroista uinuu ja huippu-urheilu hoidetaan Suomessa lajiliittojen kautta, niin monessa urheilulajissa TUL:n seurojen edustajat ovat yhä huipputasolla. Liiton omat kisatkaan eivät ole kuoleutuneet: TUL:n mestaruuksia ratkottiin viime vuonna 20 lajissa 7 000 kilpailijan voimin.
TUL:n toiminnan painopistettä on jo pidemmän aikaa haluttu siirtää kuntoliikuntaan, kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, liikunnan mahdollistamiseen kaikille. Hyviä ohjelmia ja kampanjoita on, mutta aidoiksi ne tulevat vain paikallisella heräämisellä.
Hyvä esimerkki paikallisesta tapahtumasta on jo nelisen vuotta satoja kajaanilaisia lapsia ja kokonaisia perheitä aktivoinut Liikkeelle-tapahtuma, jonka idea syntyi supisuomalaisesti Jormuan Tarmokkaiden Urheilijoiden saunaillassa.
TUL:n Kainuun piiri ei tietenkään harannut vastaan, kun jäsenseura esitti idean maksuttomasta koko perheen liikuntatapahtumasta, johon osallistuminen ei jää kiinni varallisuudesta, harrastuneisuudesta, iästä tai fyysisestä kunnosta.
Kilpailujen rinnalla Vimpelinlaakson kentällä oli tänäkin vuonna kolmen tunnin tapahtumassa toimintaa lasten pomppulinnaa myöten. Omia lajejaan olivat esittelemässä Kajaanin Hakan jalkapallo, Kajaanin Salibandy, Kajaanin Hiihtäjät, Kajaanin Sulkapalloilijat ja Kajaanin Judokerho sekä kierrätystietoutta jakanut Ekokymppi. Pelkästään Jormuan Tarmokkaiden Urheilijoiden talkoolaisia oli 39 ihmistä, mikä tarkoitti tapahtumapäivänä yli 280:tä tuntia talkootyötä.
Palkinto näkyi siinä, kuinka kymmenet ja taas kymmenet lapset kirmasivat pitkin nurmikenttää lajirastilta toiselle. Vaikka kilpailuissa mitattiin tuloksia senteissä ja sekunnin tuhannesosissa, tärkeintä oli liikuttaa koko perhettä. Kaikki osallistujat saivat mitalit kaulaan ja lahjaksi narurepun, johon voi laittaa vaikka koulutavaroita. Kilpailemaan pääsivät halutessaan myös lasten vanhemmat.
Tuoreen raportin mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa epätasa-arvoisuus on lisääntynyt ja varallisuuserot kasvaneet. Muutokset merkitsevät osalle lapsista ja nuorista harrastusmahdollisuuksien kaventumista. Halvat ja jopa ilmaiset paikallisarjen palvelut tulevat nousemaan arvoon arvaamattomaan. Näiden palvelujen järjestämisessä seuroilla ja myös kunnilla tulee olemaan suuri vastuu.
Kirjoittaja on TUL:n valtuuston ja strategiavaliokunnan jäsen.