Puolitoista viikkoa lähiopetukseen osallistumaan ehtinyt mukelo alkoi eräänä aamuna niiskuttaa. Päätin olla tolkun koronaihminen, ja tehdä oman riskiarvioni: ei muita oireita, ei mitään tilanteita, joissa muksu olisi voinut altistua (no, paitsi se lähiopetus). Lähetin mukelon kouluun ja katsoin lähettävätkö sieltä takaisin (eivät lähettäneet). Epidemiasta huolissaan oleva ja pääasiallisesti Sanna Marinin kaikkia käskyjä totteleva ihminen minussa hieman kapinallisesti päätteli, että jos koulun mielestä pikkuniiskuttelussa ei ole mitään epäilyttävää tai ongelmaa, niin sitten ei ole.
Myös muissa asioissa olen lähtenyt tolkun linjalle. Käytän kasvomaskia ainoastaan, jos todella joudun menemään lähemmäs kuin puolentoista metrin päähän vieraita ihmisiä. En esimerkiksi yksin pyörätiellä kymmenen metrin päässä muista kulkiessani pidä maskia. En käytä sitä kaupassa, kun kaupat ovat sanoneet että ei tarvitse. Huolehdin turvaväleistä ja käsihygieniasta. Huomasin nopeasti maskien kanssa muutenkin, että niiden väärinkäyttö on joka tapauksessa väistämätöntä (ihmiset nyt hipelöivät naamallaan olevia asioita, äkkiäkös sitä vähän raottaa kun vaikka juo kahvia).
Lisäksi en kyttää naapureitani, enkä yritä ilmiantaa heitä poliisille, THL:lle tai pääministerille epäilyttävästä käytöksestä. En ole sitä mieltä, että pakkokaranteeniin asetetuilta pitäisi poistaa ansionmenetyskorvaus, koska enhän minä tiedä, mitä varten he ovat ulkomailla käyneet ja millaisilla riskeillä, ja yleensäkään en pidä sopivana lähteä purkamaan hyvinvointivaltion rakenteita rangaistusmielessä lynkkausmentaliteetilla vääränlaisista valinnoista elämässä.
En myöskään halua tehdä mitään johtopäätöksiä ihmisten elämäntilanteista, jos he tulevat jonkin sosiaalityöntekijän silminnäkijätodistuksella tietynlaisella (vääränlaisella) autolla hakemaan ilmaisia maskeja.
Joo, ihmiset käyttäytyvät huonosti ja väärin välillä. Joku on voinut silkkaa itsekkyyttään lähettää kouluun muksun, jolla on selkeä altistus. Onhan se mahdollista. Joku saattaa olla tahallaan käyttämättä kasvomaskia lähikontaktitilanteissa koska kokee, etteivät ne sovi omalle arvolle (tjeu Yhdysvaltain presidentti). Joku mahdollisesti rikkoo karanteenia, koska on vain paska ihminen eikä välitä muista. Eittämättä ainakin joku itsekäs millenniaali on tuumannut, että hui hai, ja käynyt lomallaan nuolemassa kaikki Länsi-Balkanin ovenkahvat muille lällätellen, että tämän päälle saa vielä kaksi viikkoa palkallista. Joku keskituloinen ja ahne pirulainen on saattanut käydä hakemassa köyhille tarkoitettuja maskeja.
Se, että ihmiset käyttäytyvät joskus ja välillä väärin, ei ole ennenkään tarkoittanut sitä, että heidät pitäisi saman tien heittää vankilaan tai ainakin heitä tulisi rangaista vähintään purkamalla jokin kokonainen muillekin kuuluva tukisysteemi.
Oma koronaväsymykseni liittyy eniten siihen, kuinka muiden koronaväsymys tuntuu (sosiaalisen median kuplassani) purkautuvan käsittämättömänä ja lähes hysteerisenä kyttäämisenä, tuomitsemisena, lynkkaamisena ja moralisointina. Suositukset otetaan käskyinä ja niiden noudattamatta jättäminen rikoksena ihmisyyttä vastaan. Jo keväällä oli merkkejä ilmassa siitä, että autoritaarisille ajatuksille on muuten nyt menekkiä, kun kansalaiset rukoilivat tiukempia rajoituksia, ja oppositiokin huuteli lähinnä siitä, miksei oteta enemmän pakkokeinoja käyttöön ohi eduskunnan päätösprosessin.
Rajoitustoimista joudutaan varmasti maksamaan monenlaista hintaa ympäri maailman. Yksi hinta ei toivottavasti ole tällaisen kulttuurin juurtuminen yhteiskuntaan.
Kirjoittaja on Euroopan vasemmistopuolueen varapuheenjohtaja.