Kun Bill ja Melinda Gatesin säätiön rahoittama Afrikan vihreän vallankumouksen allianssi (Agra) lanseerattiin vuonna 2006, sen luvattiin kaksinkertaistavan 30 miljoonan pienviljelijän tuotannon ja tulot sekä puolittavan ruokaturvan puutteet yhdessätoista kohdemaassa vuoteen 2020 mennessä.
Nämä tulokset olisi saatu suuria satoja tuottavilla kaupallisilla siemenillä, lannoitteilla ja tuholaismyrkyillä.
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön heinäkuussa julkaiseman maailman ruokaturva- ja ravitsemusraportin mukaan Agra on epäonnistunut omillakin mittapuillaan. Maissia ja riisiä kyllä kasvatetaan paljon enemmän kuin ennen, mutta nälkäisten tai aliravittujen määrä kohdemaissa on kasvanut 30 prosenttia.
Köyhillä mailla ole varaa monipuoliseen ruokavalioon. Se on rikkaiden maiden ylellisyyttä.
Köyhien viljelijäperheiden ruokavalio köyhtyi
Agra on 14 vuodessa käyttänyt vihreän vallankumouksen edistämiseen lähes miljardi euroa. Koska Agran suosittelemat kaupalliset siemenet ja lannoitteet ovat useimmille maanviljelijöille liian kalliita, afrikkalaiset valtiot ovat joutuneet tukemaan niiden kauppaa noin miljardilla eurolla joka vuosi.
Agran suosittelemien siementen suosiminen on lisäksi vähentänyt bataatin ja hirssin kaltaisten ravitsevien ja ilmastonmuutoksia paremmin kestävien viljelykasvien viljelyä. Se taas on yksipuolistanut pienviljelijäperheiden ruokavaliota ja heikentänyt ravintoarvoja.
Mallimaa Ruandassa nälkäisten määrä kasvoi
Ruandaa on esitelty esimerkkinä menestyneestä Agran kohdemaasta. Maineesta on hyötynyt ainakin Ruandan entinen maatalousministeri Agnes Kalibata, joka vuonna 2014 nimitettiin Agran johtoryhmään. Viime vuonna Kalibata asetettiin johtamaan YK:n vuoden 2021 maailman ruokakokouksen valmisteluja.
Hankkeen aikana Ruandan maissintuotanto on nelinkertaistunut ja riisintuotanto lähes kaksinkertaistunut. Maissin viljelyala on kasvanut 146 prosenttia, riisin 147 prosenttia. Ennen Agraa maassa viljeltiin enemmän hirssiä, bataattia, durraa, maniokkia ja muita paikallisia kasveja, jotka toivat ruokavalioon monipuolisuutta ja hyödyttivät maaperää. Joillain alueilla kerrotaan viranomaisten suorastaan kieltäneen muiden kuin Agra-siementen kylvämisen.
Maissin ja riisin tarmokkaasta viljelystä huolimatta kroonisesta nälästä kärsivien ruandalaisten määrä kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2019 yli 40 prosentilla eli 4,4 miljoonaan ihmiseen. Samalla köyhiä tuli puoli miljoonaa lisää.
Viljelijöiden vastarinnan vuoksi viljelykasvien rajoituksia lievennettiin vuoden 2017 presidentinvaalien alla, mutta esimerkiksi maissinviljelyä suositaan edelleen voimakkaasti muun muassa tukiaisilla.
Vaikea valinta
Kalibata on sanonut, ettei köyhillä mailla ole varaa monipuoliseen ruokavalioon. Se on rikkaiden maiden ylellisyyttä. Ensin täytyy tyydyttää väestön ravinnontarve, vasta sitten voidaan miettiä ravinnon laatua. Agran tapaan vihreää vallankumousta tehtäessä onkin keskitytty ruuan kaloriarvoihin, energiasisältöön. Se on nakertanut perinteisiä viljelytapoja, joiden hyötyjä ei helposti lasketa rahassa.
Perinteisessä kotitarveviljelyssä oli omat rajoitteensa, mutta ennen vihreää vallankumousta pienviljelijöiden perheissä köyhyydestä huolimatta syötiin monipuolisemmin ja ravitsevammin. Vihreä vallankumous on vain tehnyt nälästä huonommin näkyvää, samalla kun se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä.
Afrikka onkin vaikean valinnan edessä. Paluuta entisen kaltaiseen kotitarveviljelyyn ei ole, mutta järkevältä ei tunnu myöskään sokeasti luottaa liikevoittoja hamuavien suuryritysten ajamaan teknologiseen kehitykseen. Mantereella on jo nähty, miten vähän korporaatioille merkitsevät ekologinen kestävyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, viljelijöiden hyvinvointi, ruokaturva, ihmisten ravitsemus ja terveys.