Lakiuudistus lisäsi tapoja päätyä kriisimenettelyyn
– Kuntalaki määrittelee kolme taloudellista perustetta, joiden perusteella valtiovarainministeriö voi käynnistää kunnan arviointi- eli kriisikuntamenettelyn.
– Vuonna 2015 uudistuneen kuntalain myötä kunta voi päätyä menettelyyn, jos se ei ole saanut maksettua taseeseensa kertynyttä alijäämää määräajassa.
– Arviointimenettely voidaan käynnistää myös, jos alijäämää on kahtena peräkkäisenä vuonna kertynyt yli sallitun määrän.
– Kunta voi lisäksi päätyä kriisimenettelyyn, jos se ylittää tuloveroprosentista, vuosikatteesta, lainakannasta ja suhteellisesta velkaantuneisuudesta annetut arvot.
Valtiovarainministeriö suunnittelee koronakriisin seurauksena lykkäystä, joka estäisi väliaikaisesti kuntien joutumista kriisikuntamenettelyyn. Ministeriö ja kunta-alan toimijat kuitenkin uskovat, että menettelyyn joutuvien kuntien määrä on kasvamassa lähitulevaisuudessa.
Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen ministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta kertoo STT:lle, että ministeriö linjaa asiasta tarkemmin oletettavasti elokuun aikana.
– Viimeistään silloin päätös täytyy tehdä, koska kunnatkin tarvitsevat sitä tietoa.
Kuntalain mukaan tietyt kriteerit täyttävä kunta voi joutua ministeriön aloittamaan arviointimenettelyyn. Muotoilu ei siis ole ehdoton, eikä siksi Lappalaisen mukaan vaatisi lakimuutosta.
Linjauksen muotoilu ja voimassaoloaika ovat vielä auki. Lappalainen arvioi, että kunnat saavat kriisimenettelyyn joutumiselle kahden vuoden lykkäyksen.
Lakimuutos laittoi toistakymmentä kuntaa tarkkailulistalle
Ministeriön linjauksen on tarkoitus koskea kaikkia kuntia, mutta se tulee erityisenä helpotuksena 13 kunnalle, joiden taloustilannetta ministeriö on seurannut viime vuosina. Vuonna 2015 muuttunut kuntalaki velvoittaa kuntia maksamaan niiden taseeseen kertyneen alijäämän pois viidessä vuodessa. Jos tämä ei onnistu, arviointimenettely voidaan aloittaa.
Aikarajaa olisi sovellettu ensimmäistä kertaa tämän vuoden päättyessä, ja se olisi tullut vastaan yhdeksällä kunnalla. Kyseessä ovat Akaa, Haapajärvi, Hankasalmi, Humppila, Kihniö, Muonio, Pielavesi, Raasepori ja Vaasa. Niistä seitsemän tai kahdeksan olisi Lappalaisen arvion mukaan ollut päätymässä kriisikuntamenettelyyn.
– En ota kantaa, mitkä kunnat siihen joukkoon kuuluvat. Näistä suurimmalla osalla alijäämä on kuitenkin vain kasvanut määräajan aikana, hän sanoo.
Parin vuoden päästä vastaava takaraja olisi kohdannut Jämijärveä, Kauhajokea, Kemijärveä ja Teuvaa. Niistä osa on täyttänyt kriisikuntien muut merkistöt jo aiemmin.
Lykkäys tulee liian myöhään Lapinjärvelle, jossa kriisikuntamenettely on alkamassa elo–syyskuun vaihteessa. Se on ainoa kunta, joka joutuu tänä vuonna arviointimenettelyyn.
Valtaosa kunnista alijäämäisiä neljässä vuodessa
Huomattavaa on, että pienten kuntien ohella tarkkailussa on ollut jopa yli 10 000 asukkaan kaupunkeja. Joukosta kooltaan selvästi suurin on 67 000 asukkaan Vaasa, jossa on nähty vuoden sisään kolmet yt-neuvottelut kriisikuntamenettelyn välttämiseksi.
Uusi alijäämäpykälä voi koskea valtaosaa Suomen kunnista hyvin pian. Valtiovarainministeriö arvioi huhtikuussa julkaistussa kuntatalousohjelmassaan, että vuoteen 2024 mennessä jopa yli 200 kunnalla olisi taseeseen kertynyttä alijäämää. Joukko kattaisi yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista. Myös kaikista yli 40 000 asukkaan kunnista 80 prosenttia olisi raportin mukaan alijäämäisiä.
Koko 2010-luvun ajan uusien kriisikuntien määrä oli vakaa. Kuntalakiin kirjatut määritteet rikkoi vuosittain noin viisi kuntaa vuodessa, ja käytännössä käynnistettyjä menettelyjä oli vielä vähemmän: parina vuonna jopa pyöreä nolla.
Lappalainen uskoo, että kriisikuntien määrässä on luvassa pientä tasaista kasvua, joka olisi toteutunut koronakriisistä huolimatta.
– Mitään tarkkaa ennustetta ministeriössä ei ole tehty, koska sote-uudistuksen tarkat vaikutukset ovat kesken, hän sanoo.
Avuksi tiukka talouskuri, koronakevään opit digitalisaatiosta – sekä sote-uudistus
– Kuntatalouden ongelmat kärjistyvät 2020-luvulla, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala. Vaan mistä kunnat saisivat apua tilanteeseensa?
Vesala luettelee kuntatalouden tuttuja ongelmia: väestön vanheneminen, työikäisten muutto kasvukeskuksiin ja sote-kustannusten paisuminen ovat rakenteellisia haasteita, jotka kaiken lisäksi kytkeytyvät toisiinsa.
Vesalan mukaan sote-uudistus tarjoaa yhden mahdollisen helpotuksen kunnille. Kyseessä ei ole hänen mukaansa kuitenkaan taikalääke. Jos kunnassa on alijäämää sopeutettavaksi, suuren sote-erän poistuessa toimet pitää kohdistaa merkittävästi aiempaa pienempään määrään palveluja.
– Kuntien välinen eriarvoisuus saattaa siirtyä muihin peruspalveluihin, kuten opetustoimeen, Vesala sanoo.
Hän toivoo, että kunnat pystyvät hyödyntämään koronaepidemian aikana saatuja uusia kokemuksia esimerkiksi digiloikasta toimintansa tehostamiseksi. Lisäksi Vesala toivoo, että julkinen sektori hyödyntäisi yksityisiä yrityksiä ja niiden osaamista aiempaa paremmin.
Rahaministeriön virkamies uskoo ”suuruuden ekonomiaan”
Keväällä nähdyn digiloikan suomia mahdollisuuksia kehuu myös Kuntaliiton kuntatalousjohtaja Ilari Soosalu. Ennen kaikkea hän kuitenkin toivoo, että kuntien vastuut ja rahoitus ovat tasapainossa.
– Jos jotkin tehtävät annetaan kunnille, samalla niiden rahoituksen pitäisi mielestämme olla taattu, Soosalu sanoo.
Vesa Lappalainen kertoo puoltavansa suuruuden ekonomiaa. Käytännössä kuntien kannattaisi siis harkita palvelujen tuottamisessa yhteistyötä naapurien kanssa, kuntaliitoksia tai oman palveluverkkonsa harventamista.
Ennen kaikkea valtiovarainministeriön virkamies kuitenkin peräänkuuluttaa talouden järkevää ja tehokasta hoitoa.
– Kuntataloudessa voi tapahtua yllättäviä muutoksia molempiin suuntiin. Näin on käynyt aika paljonkin, kun kunnassa on ymmärretty oma tilanne ja ryhdytty toimeen, Lappalainen sanoo.
Lakiuudistus lisäsi tapoja päätyä kriisimenettelyyn
– Kuntalaki määrittelee kolme taloudellista perustetta, joiden perusteella valtiovarainministeriö voi käynnistää kunnan arviointi- eli kriisikuntamenettelyn.
– Vuonna 2015 uudistuneen kuntalain myötä kunta voi päätyä menettelyyn, jos se ei ole saanut maksettua taseeseensa kertynyttä alijäämää määräajassa.
– Arviointimenettely voidaan käynnistää myös, jos alijäämää on kahtena peräkkäisenä vuonna kertynyt yli sallitun määrän.
– Kunta voi lisäksi päätyä kriisimenettelyyn, jos se ylittää tuloveroprosentista, vuosikatteesta, lainakannasta ja suhteellisesta velkaantuneisuudesta annetut arvot.