Yksi koronakriisin ilmiöistä on etätyö, jossa tapahtui iso loikka keväällä. Suomessa lähes 60 prosenttia työntekijöistä on etätöissä. Osuus on EU-maiden suurin. Loikka on ollut iso. Kokemusten mukaan etätyö on tehokasta, tuloksellista ja tuottavaa, vaikka tietysti hankaluuksiakin esiintyy.
Etätyö on sitä tekeville usein hyvä ja elämänlaatua parantava vaihtoehto pelkästään siksi, että normaalisti työmatkoihin kuluva aika jää omaan käyttöön.
Samalla etätyön lisääntyminen tekee näkyväksi yhteiskunnallisia jakolinjoja. Etätyö on itsenäiseen tietotyöhön erikoistuneen keskiluokan oikeus. Työväenluokka ei työnsä luonteen takia pääse siitä nauttimaan. Tehdastyötä on mahdotonta siirtää omalle sohvalle, samoin palveluita, joissa riski omasta sairastumisesta on suurimmillaan.
Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakosen mukaan esiin on tullut erityisesti asia, jota ei nyky-Suomessa haluttaisi nähdä: luokkajako (Yle 12.4.). Etätyö ja fyysinen työ on paljastanut, että meillä on työväenluokka ja keskiluokka.
Ei pitäisi olla kenellekään yllätys, että koronan kaltainen kriisi kohtelee kaltoimmin jo muutenkin vaikeimmassa asemassa olevia. Joidenkin kokoomuslaisten on tosin ollut vaikea myöntää tätä.
Myös työmarkkinoilla korona syventää jakolinjaa, ja heikoimmassa asemassa ovat työttömät, vajaatyölliset ja hyvin pienituloiset työlliset. Heidän kannaltaan on pahaenteistä, että hallituksen asiantuntijaryhmä tarjoaa koronakriisin elvytysvaiheen jälkeen kipupakettia, jonka suuruus olisi kymmenen miljardia euroa. Kaikista aiemmista kipeistä leikkauksista tiedetään, että niiden vaikutukset ovat toisille äärimmäisiä, toiset eivät edes huomaa niitä.
Kriisin jälkeen asialistalle noussevat myös työmarkkinoiden joustot. Tampereen yliopiston tutkijat osoittavat, että Suomen työmarkkinat ovat jo erittäin joustavat, minkä koronakriisikin todistaa (Alusta 8.5.)
Entä jos pohjoismainen työmarkkinamalli ja työntekijän suoja olisivatkin ajateltavissa toimiviksi instituutioiksi, jotka olisivat koronan jälkeen vahvistamisen, eivätkä purkamisen tarpeessa? he kysyvät.
Hyvä kysymys.
Politiikan toimittaja