Moni asiantuntija on arvioinut, että Suomi on selviytynyt hyvin koronakriisissä. Pahimmat skenaariot sairaalahoidon tarpeesta ja kuolleista eivät ole toteutuneet.
Hallituksen koronastrategia, joka on painottanut testaamisen, tartuntaketjujen ja eristämisen merkitystä, on toiminut hyvin. Erään tutkijan sanoin: kauneusvirheitä on tapahtunut eikä niitä olisi voinut edes välttää.
Kokonaisuuden hallinta ei lohduta omaistensa menettäneitä, sairastuneita eikä yksinäisyydestä, talousvaikeuksista tai perhekatastrofeista kärsiviä ihmisiä. Toivoa selviytymisestä on näistä tiedostetuista ongelmista huolimatta pidetty yllä.
Vastuulliset poliitikot ja asiantuntijat ovat kiitelleet kansalaisia maltista ja rajoitusten noudattamisesta. Sitkeyttä rajoitusten noudattamisesta on pidetty jopa yllättävän hyvänä.
Koronavirusepidemian torjunnassa on käsillä se vaihe, jolloin hallituksen ja kansalaisten malttia testataan. Kansalaisten kyllästyminen koronarajoitteisiin ja erilaiset paineet koronarajoitusten purkamiseen kasvavat.
Eivätkä vähäisimpiä näistä paineista ole kansantaloudelliset seuraukset tai yritysten toimintaan kohdentuvat rajoitukset. Myös sosiaaliset ja muiden kuin koronan aiheuttamat terveydelliset riskit kasvavat.
Kansalaisten yksityisyyttä ja perusoikeuksia kahlitsevia rajoituksia tulee purkaa perustellusti. Opposition populistisiin ja politikoiviin vaatimuksiin ei tule taipua. Eikä tästä ole onneksi merkkejäkään.
Hallituksessa on löydetty yksituumaisuus koronan hoitamisessa. Päätökset on rakennettu asiantuntijatiedon ja vakaan harkinnan varaan. Linjan täytyy pitää loppuun saakka.
Koronaviruksen hoitamisessa ollaan lähiviikkoina vaikeimpien päätösten edessä. Hallituksen tulee kyetä rakentamaan toimivat koronaexitstrategia, jolla päästään ulos rajoituksista koronan jälkeiseen aikaan.
Koronapandemian uhka ei katoa ennen kuin löydetään vaikuttava rokote. Varovaisuus ja turvavälit pysyvät pitkään. Rajoitusten purkamisen jälkeistä aikaa on luonnehdittu jopa sotatermein, jälleenrakentaminen.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi