Kuntien työntekijät elävät kovan koronapaineen alla. Paljon huolta ja harmaita hiuksia aiheuttavat valmiuslakiin liittyvät työlainsäädännön väljennykset ja olemassa oleva lomautusuhka.
– En olisi uskonut, että vuonna 2020 tulee taas tilanne, jossa massoittain väkeä lomautetaan kunnissa. Olin itse kentällä pääluottamusmiehenä 90-luvun laman aikaan, jolloin syyt olivat tietenkin toisenlaiset, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
Kuntatyöpaikoilla käydään yt-neuvotteluja noin 50 kunnassa. Kuntatyönantaja arvioi, että yli 60 prosentissa kunnista tulee lomautuksia. Lomautukset voisivat koskea 23 000 tai jopa 40 000 työntekijää.
Kuntatyöpaikoilla on myös kerrottu toivosta ja yhdessä tekemisestä ja ”kyllä tästä selvitään” –asenteesta.
Saman suuntaista tietoa antavat luottamusmieskyselyt, joiden mukaan lomautuksia tulee vähintään 20 000 kuntatyöntekijälle. Lomautukset ajoittuvat huhti-syyskuulle, osa jopa ensi vuoden alkuun saakka.
Lomautusten sijaan yhteistoimintaa
Asara-Laaksonen perää kuntatyönantajilta neuvotteluja sen sijaan, että valmistellaan lomautuksia ja irtisanomisia, jotka voitaisiin välttää hyvällä yhteistoiminnalla.
– Lomautukset ovat usein viimesijainen keino välttää irtisanomisiin päätyminen, lomautuksista on aina välttämätöntä käydä neuvottelut, sanoo Asara-Laaksonen.
Hän muistuttaa, että irtisanomisista tulee kaikin keinoin pidättäytyä, koska alalla eläköityminen on suurta ja henkilökunnan saatavuudesta on pulaa nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän.
Pienipalkkaiset eivät turhasta valita
Asara-Laaksosen mukaan yhteiskunnassa ei ole osattu varautua koronaepidemian ja poikkeusolojen aiheuttamaan tilanteeseen psykologisesti.
– JHL:n jäsenillä on kova huoli ja ahdistus elannosta. ”Mitä jos minun työni vähenevät oleellisesti tai loppuvat. Kuinka minä ja perheeni tulemme toimeen jatkossa?”
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on tottunut venymiseen eikä juuri ”turhasta” valita.
– Toisaalta henkilökunta on jo valmiiksi uupunutta. Lisäksi huolta aiheutuu hoitotarvikkeiden ja suojavälineiden riittämättömyydestä, kertoo Asara-Laaksonen.
JHL on joutunut puuttumaan henkilökohtaisten avustajien (HETA) suojaamattomuuteen.
– Osa työnantajista ei katso henkilökohtaisten avustajien työn olevan kotihoitoon rinnastettavaa palvelua, eivätkä näin ollen noudata työterveyslaitoksen ohjeistusta työntekijän suojaamisesta, huomauttaa Asara-Laaksonen.
Iso kiire valtion kuntarahoituksella
Kunnat lomauttavat huolimatta hallituksen ja kuntatyöntekijöitä edustavan hyvinvointialojen liiton JHL:n vetoomuksesta.
Viimeksi maanantaina valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ilmoitti hallituksen tiedotustilaisuudessa kuntatalouden olevan hallituksen agendalla ensi viikon kehysriihessä.
Myös pääministeri Sanna Marin (sdp.) ja kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ovat vedonneet kuntiin. Kunnilta odotetaan malttia, etteivät nämä lomauttaisi tai irtisanoisi työntekijöitään.
Asara-Laaksonen laskee Kuntaliiton tapaan kuntatalouden olevan noin 1,5 miljardia alijäämäinen. Hallituksen tukipäätöksillä on olennainen merkitys lomautusten määrään.
– Tarve lisärahoitukseen valtiolta on iso ja kiireellinen. Odotamme, että hallitus vastaa kuntien rahoitustarpeeseen jo ensi viikolla kehysriihessään, jotta peruspalvelujen tuottamisvelvoitteista voidaan pitää kiinni myös tässä poikkeustilanteessa, sanoo Asara-Laaksonen.
Tunteet pinnassa työpaikoilla
Asara-Laaksonen kertoo monenlaisten tunteiden nousseen pintaa työpaikoilla: huoli, ahdistuneisuus, pelko, väsyneisyys, epätietoisuus, epätoivo ja vihaisuus.
– Mutta on myös kerrottu toivosta ja yhdessä tekemisestä ja ”kyllä tästä selvitään” –asenteesta.
Työpaikoilla ei ole aina muistettu kuulla työntekijöitä töitä järjestettäessä.
– Tämä on aiheuttanut perustellusti ärtymystä. Samoin perehdyttäminen uusiin tehtäviin on ollut lähes olematonta aiheuttaen huolta selviytymisestä ja uusien tehtävien hallinnasta.
Teija Asara-Laaksonen muistuttaakin kuntatyönantajia ja esimiehiä:
– Kriisitilanteissa korostuvat erittäin paljon hyvä johtaminen ja ihmisten kohtaaminen sekä aito läsnäolo ja ymmärrys.