Huuhkajien päästyä ensi kesän EM-kisoihin on yksi jos toinen joutunut muistuttelemaan, ettei kyseessä suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun maajoukkueemme pelaa arvokisoissa. Miesten joukkueelle tämä toki on uusi kokemus, mutta naiset ja nuoret ovat ehtineet korkata kisahuuman jo vuosia sitten. Ei ole tavatonta, että puhuessamme maajoukkueesta tai jalkapalloilijoista tarkoitamme nimenomaan miehiä: naisjoukkue ja -pelaajat erotetaan ”aidosta asiasta” sukupuolittavalla etuliitteellä. Ilmiötä kutsutaan piilomaskuliinisuudeksi: näennäisen sukupuolittamattomat ilmaukset mieltyvät miehisiksi.
Palloliitto nosti männäviikolla kielipoliittisen kissan pöydälle ilmoittamalla, että naisten jalkapallon pääsarjan nimi on tästä eteenpäin Kansallinen Liiga.
Liiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja perusteli tiedotteessa asiaa nimenomaan kulttuurinmuutoksella ja arvostuksen rakentamisella. ”Urheilumaailmaan on vakiintunut puhetapa, jossa on urheilua ja sitten on naisurheilua – jalkapalloa ja naisjalkapalloa. Tämä näkyy myös siinä, miten miesten ja naisten urheilua arvostetaan”, hän totesi. Nais-etuliite onkin vaikuttanut diminutiivilta, vähättelevältä lisukkeelta, joka korostaa naisten urheilun light-luonnetta verrattuna miesurheiluun.
Uudistus saattaa vaikuttaa kosmeettiselta, mutta se on tosiasiassa vallankumouksellinen. Monissa suurissa jalkapallomaissa naisten sarjat on edelleen eroteltu sukupuolittavilla etuliitteillä, ja esimerkiksi Ruotsin Damallsvenskan ja Saksan Frauen-Bundesliga ovat monelle tuttuja, laadukkaita sarjoja.
Muutos on herättänyt jo kansainvälistäkin huomiota, ja aivan syystä: vaikka jalkapallomaailma on monissa yhdenvertaisuuden ja syrjinnänvastaisuuden kysymyksissä hyvinkin edistyksellinen, junnaa sukupuolten tasa-arvo monilla kentillä paikallaan.
Nimenmuutos ei tietenkään itsessään ole autuaaksitekevä uudistus, jonka jälkeen kaikki tasa-arvotyö voitaisiin lopettaa ja todeta futis-
maailman olevan tällä saralla valmis. Pikemminkin tästä työ vasta alkaa, ja isoimman muutoksen on tapahduttava ihmisten korvien välissä.
Kieltämättä hiukan yllätyin kuullessani, miten joidenkin mielestä tämä muutos sotii sukupuolten luonnollista järjestystä vastaan ja on vihervasemmistolaista, sukupuolineutraaliuteen tähtäävää hapatusta. Jännä, ettei näille ihmisille miesten liigan terminologinen sukupuolettomuus ole koskaan ollut ongelma, tai se, ettemme me puhu vaikka Kaisa Mäkäräisen lajista naisampumahiihtona.
Pelkät tekstuaalisen tason uudistukset eivät myöskään itsessään nosta sarjan tasoa tai arvostusta. Kuitenkin niillä on aidosti merkitystä siinä, miten asioista ajattelemme – vaikka emme sitä ehkä itse edes hahmottaisi tai kehtaisi itsellemme myöntää.
Tietenkin liigan nimeä voi arvostella monestakin syystä. Kansallinen liiga saattaa ihmisten mielissä sekoittua niin ikään tuoreeseen Kansojen Liigaan, ja ylipäätään National League kuulostaisi englanniksi paljon pätevämmältä kuin suomenkielinen versio.
No, ehkä me totumme tähän – onhan miestenkin pääsarjan nimi muuttunut vuosien saatossa lukuisia kertoja.
Viikon vakiolapulla on brittifutista. Ensimmäisessä kohteessa kohtaavat sarjanousijat Sheffield United ja Norwich City. Tulokkaiden kaudet ovat sujuneet kovin eri tahtiin, ja sarjan keskikastissa paikkansa vakiinnuttanut Sheffield lienee yllättänyt hyvällä suoriutumisellaan aivan kaikki.
Uhrautuvaan puolustamiseen luottava kotijoukkue on myös Teemu Pukin ”Kanarialinnuille” mahdollisimman hankala vastus, joten pisteet jäänevät tässä koitoksessa Bramall Lanelle. Ykkönen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 7.3. kello 16.58. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1, 1(x), 2(1), 2, 2(x), 1, 1, 1(x), 1(x), 1(2), 1.
Viikon väite: Koronavirus vaikuttaa jo futikseenkin, ja esimerkiksi Italiassa sarjapelejä on pelattu tyhjille katsomoille. Huuhkajien siivellä Pietariin ja Kööpenhaminaan matkustavat saavat ainakin toistaiseksi huokaista helpotuksesta, sillä EM-kisojen järjestelyitä ei tällä tietoa olla muuttamassa. Tilannetta kannattaa kuitenkin seurata.