Sosiaali- ja terveydenhoitoalojen palkansaajaliitot Tehy, Super ja JHL vaativat kevään työehtoneuvotteluissa vientialoja kovempia palkankorotuksia.
Hoitoalojen vaatimus on 1,8 prosenttiyksikön korotus vientialojen korotusten päälle. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden 25 kuukauden mittainen sopimus nostaa palkkoja yhteensä 3,3 prosenttia. Teollisuusliitto saavutti yhden keskeisistä tavoitteistaan eli nyt tehdyssä sopimuksessa kiky-tunteja ei ole.
Myös hoito- ja hoiva-aloilla halutaan kiky-tunnit pois. Näillä aloilla on hyvin muistissa toinenkin epäoikeudenmukaisuus. Lomapalkkoja on leikattu kolmen viime vuoden ajan vientiteollisuuden työnantajien hyväksi.
Välittömästi Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksen hyväksymisen jälkeen työnantajat ilmoittivat sopimuksen olevan erikoistapaus kiky-tuntien poiston osalta.
Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä kiky-tunneista oli sovittu lisäpöytäkirjalla. Monilla muilla aloilla kiky-tunnit ovat osa työehtosopimusta, ja työnantajat haluavat säilyttää korvauksettoman työajan.
Muotoseikkoihin vetoaminen on kestämätöntä työntekijöiden tasavertaisen kohtelun kannalta. Palkaton työajan pidennys tuli Sipilän hallituksen politiikan seurauksena pakon sanelemana ja erityisesti se riipaisi pienipalkkaisia sote-alan työntekijöitä.
Palkankorotusten osalta Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimus on nähty päänavaajana ja samalla kattona, jota ei voi ylittää.
Työnantajien neuvotteluasento on kummallinen. Keskitetyistä sopimuksista on sanouduttu irti Elinkeinoelämän keskusliiton johdolla. Samaan aikaan työnantajapuoli pitää itsestään selvänä, että muut liitot eivät ylitä 3,3 prosentin palkankorotustasoa.
Tämä ei käy sote-alan työntekijöille. Heidän vaatimuksensa on täysin oikeutettu. Työn vaativuuteen ja raskauteen suhteutettuna sote-alan työntekijät ovat palkkakuopassa.
Aivan kuten ekonomisti Ralf Sund kysyy Tehyn palkankorotusvaatimuksesta: Onko meillä varaa olla maksamatta. Alalta on jo paennut 40 000 osaajaa.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi