Eduskunnassa heitettiin arpaa 50 vuotta sitten. Sillä heitolla päätettiin, että huumeiden käytöstä tulee rangaista.
Nyt tiedämme, ettei kieltoihin ja rangaistuksiin perustuva huumepolitiikka ole johtanut kehuttaviin tuloksiin. Käyttö ja kauppa eivät ole vähentyneet ja käyttäjiä on sysätty marginaaliin.
Kun valittu tie osoittautuu vikatikiksi, on suuntaa muutettava. Huumeiden käytön haittojen vähentämisen on korostuttava rikoskontrollin sijaan.
En usko, että käytöstä rankaiseminen auttaa ketään tai mitään. Käyttörangaistus tulisikin poistaa kaikkien huumeiden osalta. Tätä linjaa tukevat muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Poliitikot sen sijaan ovat olleet kovin varovaisia kannanotoissaan. Enää asian sivuuttaminen ei kuitenkaan onnistu, sillä eduskunnan käsiteltäväksi tulee kansalaisaloite, joka tähtää siihen, ettei kannabiksen käytöstä, pienen määrän hallussapidosta ja muutaman kasvin kasvattamisesta omaan käyttöön rangaistaisi.
Epäonnistuneen huumepolitiikan korjaamisessa on kyse ihmisoikeuksista.
Maailmanlaajuisesti tapahtuu jatkuvasti vakavia ihmisoikeusloukkauksia, jotka juontuvat kielto- ja rangaistuspolitiikasta. Huumeiden vastaisen sodan nimissä suljetaan lapsia vankiloihin ja jopa teloitetaan ihmisiä mielivaltaisesti. Samalla ruokitaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumekauppaan kytkeytyvää riistoa, kuten lapsityövoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa.
Suomessa ei tarvitse pelätä kuolemantuomiota, mutta syrjäyttäminen ja leimaaminen loukkaavat meilläkin ihmisten perusoikeuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja ei aina uskalleta hakea viranomaisten ja rangaistusten pelossa tai palveluja evätään, koska leimaksi lyödään moniongelmainen.
Tulevassa eduskuntakäsittelyssä meillä on nyt mahdollisuus arvan sijaan päättää asiasta ottamalla huomioon ihmisoikeudet.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja.