EU:n ministerineuvostossa hyväksyttiin viime viikolla Suomen esittämät päätelmät hyvinvointitaloudesta. Puhetta johti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.
– Kaikkien EU-maiden työ- ja sosiaaliministereistä koostuvan neuvoston puheenjohtaminen on aina hieno hetki, Pekonen kommentoi.
– Päätelmien viesti vielä vahvistui jäsenmaiden käsittelyssä.
Hyvinvointitalous hylkää käsityksen siitä, että yhteiskunnallisen kehityksen mittarina voisi toimia vain bruttokansantuote. Se on määritelty yhteiskunnan alueeksi, jossa toimitaan hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten vahvistamisen lähtökohdista.
Pekosen mukaan EU on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kehittynyt liiaksi talouden ja ahtaasti tulkittujen taloussääntöjen ehdoilla.
– Hyvinvointitalous on tärkeä aloite, jossa tätä asiantilaa pyritään haastamaan. Kuten Suomen hallitusohjelmassa todetaan, hyvinvointivaltiossa taloutta hoidetaan ihmistä varten, ei päinvastoin.
Komission tuleva puheenjohtaja Ursula von den Leyen on puhunut samassa hengessä taloudesta, joka palvelee ihmisiä. Talouspolitiikassa tulisi siis huomioida paljon nykyistä vahvemmin ihmisten hyvinvointi sekä sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Tämä tarkoittaa muun muassa taloudellisten päätösten arvioinnin ja seurannan uudistamista sekä entistä poikkisektoriaalisempaa ja pidemmän tähtäimen vaikutusten tarkastelua.
– Olen itse puhunut aina vahvasti sosiaali- ja terveyspolitiikassa ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta. Nyt tuntuu, että koko Eurooppa otti askeleen vakavasti juuri siihen suuntaan.
Nyt hyväksytyissä päätelmissä pyydetään EU-komissiota laatimaan hyvinvointitalouden mukainen pitkän tähtäimen strategia, jonka tavoitteena on rakentaa Euroopasta maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous. Lisäksi komissiolta odotetaan tiedonantoa hyvinvointitaloudesta sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja kestävän kehityksen tavoitteiden tehokkaampaa toimeenpanoa.
Pekonen toivoo, että tämä on vasta alku hyvinvointitalouden edistämiselle.
– Toivon että hyvinvointitalousajattelu vaikuttaa Suomen hallitusohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan.