Työmarkkinoilla saavutettiin yksi taitekohta torstaina. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimus umpeutuu 31.10. Kello käy, mutta sopimusta noin 200 000 palkansaajalle ei näy. Lisää sopimuksia umpeutuu marraskuussa.
Osapuolet eivät ole julkistaneet neuvottelutavoitteitaan, mutta tiedossa on, että Teknologiateollisuus vetää erittäin kovaa linjaa. Se muuttaisi kaksi arkipyhää työpäiviksi, poistaisi palkanlisiä ja Suomen Kuvalehden mukaan myös uhkaa lopettaa työntekijöiden ay-jäsenmaksujen perinnän jäsenyrityksissään. Työnantajien linja on niin jyrkkä, että Ammattiliitto Pro lopetti neuvottelut heti ne kuultuaan.
Tiettävästi palkoista ei ole päästy edes puhumaan, koska neuvottelujen tulppana on 24 tunnin ongelma. Sipilän hallituksen painostamana syntyneessä kilpailukykysopimuksessa vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla ilman korvausta. Palkansaajien mielestä kyseessä on talkootyö, joka saa nyt loppua.
Arviot siitä, kuinka suuri taloudellinen merkitys lisätunneilla on yrityksille, menevät täysin ristiin. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen mukaan kyse on 1,4 prosentin vähennyksestä palkkaratkaisuun. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan tämä ei pidä paikkaansa, koska kiky-tunteja ei otettu kaikilla työpaikoilla ollenkaan käyttöön tai niitä on käytetty esimerkiksi henkilöstön virkistäytymiseen.
Aallon kanta saa tukea Tilastokeskuksen katsauksesta, joka koski kiky-sopimuksen ensimmäistä vuotta. Vuonna 2016 neuvoteltu sopimus kattoi 90 prosenttia palkansaajista, mutta vuoden 2017 toisella neljänneksellä 43 prosenttia heistä ilmoitti, ettei kilpailukykysopimus ole vaikuttanut mitenkään työaikoihin.
Pääministeri Antti Rinne esitti loppukesällä, että edes kiky-tunneista sovittaisiin keskitetysti, vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto on kieltänyt itseltään sopimusoikeuden. Tarjoukseen olisi kannattanut tarttua. Palkansaajat mielsivät kiky-tunnit väliaikaisiksi talkoiksi. Työnantajan asenne ajaa Suomen paljon kalliimpaan konfliktiin.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi