Patrizio Lainà
Syntynyt 1985 Saksassa, asunut Suomessa vuodesta 1991.
Valtiotieteiden tohtori, väitteli Helsingin yliopistossa syksyllä 2018.
Politiikan tutkimuksen ja taloustieteen monitieteinen väitöskirja käsitteli täysreservipankkijärjestelmää eli rahareformia.
SAK:n ekonomisti 2017–2019.
STTK:n pääekonomisti elokuusta 2019 alkaen.
Suomalaisessa talouskeskustelussa on pitkään toisteltu yhtä totuutta, sanoo toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomistina vast’ikään aloittanut valtiotieteiden tohtori Patrizio Lainà. Julkisen talouden leikkauksia on pidetty ainoana oikeana tienä eikä laajaa keskustelua eri vaihtoehdoista ole käyty.
Yksi syy on Lainàn mukaan taloustieteen koulutus.
– Se on meillä kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen yksipuolista. Muita kuin uusklassista suuntausta ei opeteta ollenkaan, ja jatko-opintojen koulutusohjelma on koko maassa sama.
SAK:n ekonomistin paikalta STTK:hen siirtynyt Lainà on perehtynyt vaihtoehtoisiin ideoihin. Hänen väitöksensä käsitteli rahareformia, jossa pankkien rahanluontioikeus siirrettäisiin kokonaan julkisen vallan tehtäväksi. Lainà toimii Suomen talousdemokratia -yhdistyksessä, joka pyrkii ohjaamaan yhteiskuntaa kohti kestävää ja demokraattista talousjärjestelmää. Yksi tärkeimmistä keinoista olisi juuri rahareformi.
Panostuksia
hyvinvointivaltioon
Pääekonomistin työssään Lainà keskittyy päivänkohtaisempiin kysymyksiin. Antti Rinteen hallituksen talouspoliittista linjaa hän luonnehtii käänteeksi parempaan.
– Melkein koko elinikäni johtavana suuntana on ollut hyvinvointivaltion purkaminen. Nyt se nähdään keskeisenä voimavarana, jonka hyväksi voidaan tehdä enemmän sen sijaan, että tehdään vähemmän ja markkinaehtoistetaan yhteiskuntaa, Lainà sanoo.
Kaikkia hallituksen tavoitteita Lainà ei pidä onnistuneina. Tulojen ja menojen saaminen tasapainoon hallituskauden loppuun mennessä ei ole hänen mukaansa järkevää.
– Tasapainoa voisi tavoitella mieluummin alkuvaiheessa, jolloin talouskasvun ennustetaan olevan isompaa.
Velkaantumisastetta voidaan myös talouskasvun ansiosta laskea ilman tulojen ja menojen täyttä tasapainoa, Lainà muistuttaa.
Talouden taantumisen varalle hallitus on varannut miljardi euroa elvytysvaraa.
– Ensimmäistä kertaa kehysbudjetoinnin käyttöönoton jälkeen Suomessa on rakennettu vastasyklistä finanssipolitiikkaa. Menokaton vuoksi ainoa tapa elvyttää on aiemmin ollut alentaa verotusta. Nyt pystytään käynnistämään esimerkiksi infrastruktuurihankkeita, joilla on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia, Lainà kommentoi.
Ongelmallinen
työllisyysmittari
Tämänhetkiset talousnäkymät ovat Lainàn mukaan kohtuulliset.
– Talouskasvu hiipuu, mutta työllisyyden ennakoidaan paranevan ja työttömyyden laskevan.
Hallituksen tavoitetta nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin Lainà pitää ongelmallisena. Tätä mitataan 15–64-vuotiaiden työllisyydellä, vaikka harvan mielestä 15-vuotiaan paikka on työmarkkinoilla. Oppivelvollisuuden jatkaminen 18 ikävuoteen saakka tekee sen jopa mahdottomaksi. Lisäksi entistä useampi jatkaa työelämässä yli 64 ikävuoden. Rinnakkaisena mittarina hallitus tosin tarkastelee myös 20–69-vuotiaiden työllisyysastetta.
”Modernin rahateorian mukaan valtioiden finanssipoliittinen liikkumistila on isompi kuin on ajateltu.”
Työlliseksi määritellään sekin, joka tekee töitä yhden tunnin viikossa, Lainà muistuttaa.
– Riskinä on, että lähdetään suosimaan matalapalkkatyötä vain siksi, että saadaan helposti työpaikkoja lisää, mikä ei ole kansantaloudellisesti kovin fiksua.
– Kokonaisuutena pidän positiivisena Rinteen hallituksen ohjelmaa, Lainà korostaa.
Hallitus on saanut vastaansa oikeisto-opposition lisäksi ison joukon median edustajia ja valtavirran ekonomisteja. Rankka kritiikki juontuu osittain väärinkäsityksistä, Lainà arvelee.
– On esimerkiksi ymmärretty väärin, että uusien menojen rahoittaminen perustuisi työllisyysasteen nousuun. 1,2 miljardin euron menolisäykset rahoitetaan pääasiassa veronkorotuksilla. Ainoastaan 300 miljoonaa on laskettu työllisyyden paranemisen varaan.
Kritiikki heijastaa myös talouspoliittisen ajattelun suunnanmuutosta.
– Agendan muuttuminen herättää vastareaktioita, jotka eivät välttämättä ole kovin perusteltuja, vaan vastustus on enemmän ideologista, Lainà sanoo.
Uusia ajatuksia
rahapolitiikkaan
Talouskeskustelu näyttää Lainàn mukaan nyt monipuolistuvan. Maailmalla on puhuttu paljon modernista rahateoriasta, joka on jälkikeynesiläisyyden tutkimushaara. Suomeenkin tämän keskustelun laineet ovat lyöneet.
– Siinä lähdetään ideasta, että valtioiden finanssipoliittinen liikkumistila on isompi kuin on ajateltu – erityisesti jos maalla on rahapoliittinen suvereniteetti eli se laskee liikkeelle omaa valuuttaansa, valuutta kelluu ja valtion velka on omassa valuutassa, Lainà selvittää.
Euroopan Keskuspankin rahapolitiikan yhteydessä on puhuttu uusista elvytyskeinoista, kuten helikopterirahasta. Kaikille euroalueen kansalaisille annettaisiin tietty määrä rahaa suoraan keskuspankista.
– Euroalueen rahapolitiikka on sikäli erikoista, että julkisen sektorin rahoittaminen on siinä kielletty aika tiukasti, mutta markkinaehtoiseen rahoitukseen suhtaudutaan myönteisesti. Helikopteriraha sopii tähän oppiin, Lainà toteaa.
Lisäksi esillä on ollut sähköinen käteinen eli digitaalinen keskuspankkiraha, joka on kevyempi versio Lainàn väitöksessään käsittelemästä rahareformista. Siinä pankkien ja valtioiden lisäksi myös kansalaiset ja yritykset voisivat perustaa tilin keskuspankkiin. Yhteiskunnan riippuvuus yksityisistä pankeista vähenisi, ja pankkien pelastuspaketeista ja talletussuojasta voitaisiin luopua.
Artikkelia on täsmennetty 3.9.2019 klo 11.04: Tekstissä kerrottiin aiemmin, että Lainà olisi perustanut Suomen Talousdemokratia -yhdistyksen. Hän oli mukana perustamassa yhdistystä.
Patrizio Lainà
Syntynyt 1985 Saksassa, asunut Suomessa vuodesta 1991.
Valtiotieteiden tohtori, väitteli Helsingin yliopistossa syksyllä 2018.
Politiikan tutkimuksen ja taloustieteen monitieteinen väitöskirja käsitteli täysreservipankkijärjestelmää eli rahareformia.
SAK:n ekonomisti 2017–2019.
STTK:n pääekonomisti elokuusta 2019 alkaen.