Hyvin koulutetut, hyvässä asemassa työelämässä olevat, etelässä asuvat sekä alle 40-vuotiaat pitävät keskustelua ilmastonmuutoksesta merkittävänä ja nopeita toimia tarpeellisina.
Duunarit, SAK:laiset ja maaseudulla asuvat pitävät ilmastonmuutosta vouhotuksena huomattavasti useammin kuin toimihenkilöt tai kaupungeissa asuvat.
Ilmastotietoisuus on myös vahvasti sukupuolittunutta. Naisista lähes 60 prosenttia tiedostaa ilmastokriisin, miehistä vain reilu 40 prosenttia.
Puolet suomalaisista pitää ilmastokeskustelua ja pikaisia toimia tarpeellisina.
Ilmastokriisi jakaa myös hallituksen ja opposition kannattajat kahteen leiriin. Hallituksen kannattajista 67 prosenttia pitää ilmastokeskustelua ja pikaisia toimia tarpeellisina. Vain neljännes hallituksen kannattajista näkee ilmastokeskustelun vouhotuksena ja hysteriana ilman realismia.
Opposition kannattajista 61 prosenttia pitää ilmastonmuutoskeskustelua vouhotuksena. Vain kolmannes suhtautuu vakavasti ilmastonmuutokseen. Perussuomalaiset kyseenalaistavat ilmastokriisin vouhotukseksi 80 prosenttisesti.
Myönteisimmin ilmastokriisin ratkomiseen asennoituvat vihreät ja vasemmistoliitto sekä demarit. Näiden puolueiden kannattajista selvä enemmistö pitää ilmastokeskustelua tarpeellisena.
Hallituspuolueista keskusta on toista maata, mutta senkin kannattajista tasan puolet pitää kiireellisiä toimia tarpeellisina. Ilmastokriisi jakaa myös kokoomuksen kahteen vastakkaiseen leiriin.
Hallituksen sisäiset paineet ovat kuplineet julkisuudessa. Paineet vain kasvavat, kun oppositio alkaa röykyttää hallitusta ilmasto- ja metsäpolitiikasta. Keskusta on tässä asiassa hallituksen heikoin lenkki.
Julkinen keskustelu on hyvin peilannut Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen kesäkuussa välittömästi hallituksen nimittämisen jälkeen tehdyn kyselyn tuloksia.
Ilmastokriisi jakaa vahvasti näkemyksiä.