Koululaiset aloittavat lukuvuotensa tällä viikolla. Liikenneturva herättelee Etelä-Savossa yhdessä alueen pelastuslaitoksen kanssa autoilijoita huomaamaan suojatie ajoissa. Idea tuli pelastuslaitokselta.
Liikenneturvan kyselyssä peräti 13 prosenttia autoilijoista kertoi joutuvansa usein jarruttamaan äkillisesti välttääkseen törmäyksen jalankulkijaan.
Mitä suojatietempauksessa oikeasti tehdään, yhteyspäällikkö Eini Karvonen Liikenneturvasta Mikkelistä?
– Jokaisella paikkakunnalla on pelastuslaitoksen tai vapaapalokunnan väkeä joko yksin tai yhteistyötahojen kanssa koulujen läheisyydessä pysäyttämässä liikennettä, jotta lapset pääsevät turvallisesti tien yli. Jos viranomaisia ei ole mukana, niin pienimpiä autetaan ylittämään tie.
– Haluamme muistuttaa, että myös se oma suojatie on vain maalia tien pinnassa, ellemme me autoilijat ja muut liikenteen käyttäjät tee siitä suojatietä.
Miksi huomiota kiinnitetään aina ekaluokkaisiin?
– Ekaluokkalaiset eivät ole vielä tottuneita tiellä liikkujia. Heillä ei ole vielä valmiuksia ymmärtää liikennettä. Jokainen voi tehdä testin ja kumartua tien reunaan vaikka ”solmimaan kengännauhoja” pikkulapsen korkeudelle. Siitä ei paljoa näe, lähinnä autonpuskureita ja -valoja. Lapsi ei näe liikennettä autojen yli.
Voiko vaatetuksella parantaa liikenneturvaa?
– Värikäs vaate on aina parempi. Teini-iässä nuorilla pitää olla jo mahdollisuus pukeutua kuin haluaa, mutta keskusteluja voi käydä. Musta vaate näkyy liikenteessä huonosti.
Mitä muita keinoja turvallisuuden lisäämiseksi on?
– Tämä koskee kaikkia: Jos meillä ei ole katsekontaktia liikennetilanteissa esim. suojatietä ylitettäessä toisiimme, olemme tavallaan eri tilanteessa liikenteessä. Hiljentävästä autosta ei voi tietää, pysähtyykö se päästämään jalankulkijan vai ei. Kun jalankulkija näkee kuljettajan silmät, kuljettaja on ainakin havainnut jalankulkijan.
Miten muut koululaiset, jotka liikkuvat mm. moottoroiduilla potkulaudoilla?
– Liikenteessä ei passaa unohtaa yläkouluja ja toisen asteen oppilaita. Uusilla laitteilla liikkuessa pitää oikeasti keskittyä siihen liikenteeseen.
– Mitä isompi koululainen on kyseessä, sitä enemmän vastuuta hänelle tulee jalankulkijana ja liikenteessä liikkujana. Sääntönä voisi olla, että vanhemmille laitetaan viesti kännykästä, kun on päästy kouluun tai kotiin. Muutoin pidetään kännykkä kiinni liikenteessä. Sama kännykän kiinnipito-ohje koskee myös meitä aikuisia.
Mitä muuta aikuiset voivat tehdä?
– Turvallisen liikennekäyttäytymisen malli tulee aikuisilta, omilta vanhemmilta ja tuntemattomilta. Olemme malleja ala- ja yläkoululaisille halusimmepa tai emme. Voimme näyttää, että liikenteessä keskitytään olennaiseen eikä vilkuilla kännykkään.
– Haja-asutusalueilla kuljetaan tien reunassa. Jokaisen vanhemman velvollisuus on neuvoa ja opastaa liikkumaan ympäristössä oikein.