Hallitusneuvotteluissa vasemmistoliiton puoluevaltuuston asettamia kynnyskysymyksiä oli aktiivimallin purkaminen ja perusturvan parantaminen. Samoin meille oli keskeistä, että Suomi pysyy aidosti puolueettomana maana ja huomioimme ilmastonmuutoksen. Keskeinen vaatimus oli myös työehtosopimusten yleissitovuuden säilyttäminen ja työntekijöiden aseman parantaminen. Nämä kynnyskysymykset täyttyivät ja ovat voimassa luonnollisesti koko hallituskauden, mikäli meidät halutaan hallituksessa pitää mukana.
Onnistuimme siis hallitusohjelman tavoitteissamme mielestäni hyvin ja samaa mieltä oli peräti 97 prosenttia vasemmistoliiton jäsenistä, jotka äänestivät hallitukseen menon puolesta.
Hallitusohjelma ei ole tietenkään täydellinen edes vasemmistolaisten lasien läpi katsottuna. Se on kuitenkin sellainen, jonka takana on helppo olla. Se on eriarvoistumista vähentävä ja tulevaisuuden hyvinvointivaltioon uskova. Hallitusohjelmassa uskotaan koulutuksen arvoon ja halutaan turvata elämisen edellytykset myös maaseudulla.
Uskon myös, että hallituksella on kaikki mahdollisuudet onnistua vaativassa työllisyystavoitteessaan. Sitä ei tehdä kuitenkaan enää työttömiä syyllistämällä ja nöyryyttämällä vaan käyttämällä aktiivista työvoimapolitiikkaa, jossa myös palkkatuetun työn merkitys tunnustetaan.
Hallitus uskoo myös sopimisen kulttuuriin työmarkkinaosapuolten kanssa, mikä on hyvin keskeistä työllisyystavoitteen saavuttamisessa.
Nykyisen hallituksen ohjelma ja toimintatapa on tyystin erilainen kuin mihin on totuttu viime aikoina ja suunnanmuutos on vaaleissa luvatun mukainen. Emme hae talouden taantuman maksumiehiksi kaikista heikoimmassa asemassa olevia. Hallitus ei leikkaa työttömiltä, eläkeläisiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta eikä paljon sairastavilta. Hallitus päinvastoin parantaa kaikkien edellä mainittujen asemaa. Ei ehkä vielä riittävästi mutta suunta on oikea. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan kaikille parempaa tulevaisuutta, eikä vain harvoille.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja.