Meillä on jo yli 50 kuntaa, jotka ovat liittyneet Hinku -verkostoon. Siinä sitoudutaan ottamaan tarmokkaita askelia kohti hiilineutraalia kuntaa. Juuri kesälomien alla verkostoon liittyi esimerkiksi Harjavalta Satakunnasta.
Nämä kunnat tavoittelevat koko alueellaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite koskee kaikkea kunnan rajojen sisäpuolella tapahtuvaa toimintaa, myös asukkaita. Jokaisen kuntalaisen tulee siis tehdä oma osansa.
Hinku-kunnaksi pääseminen edellyttää tiettyjen kriteerien täyttymistä. Kunnan pitää pystyä osoittamaan, että se on uskottavasti sitoutunut vähentämään oman toimintansa päästöjä ja että se vaikuttaa alueensa muihin toimijoihin, jotta myös ne tavoittelisivat hiilineutraaliutta toimissaan. Ehdot on laatinut Suomen ympäristökeskus.
Lahti, joka on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021, panee vielä paremmaksi. Se aikoo olla hiilineutraali jo vuonna 2025. Lahti on luopunut keväällä kivihiilen käytöstä energiatuotannossa. Lahti aikoo yhdistää kiertotalouden tiekartan ja ilmastotoimien toimenpidesuunnitelmat yhdeksi ohjelmaksi, joka tukee kokonaisvaltaisesti resurssiviisauden, kiertotalouden sekä ilmasto- ja energiatavoitteiden ja -toimenpiteiden yhdistämistä.
Lahti on ilmastotyön edelläkävijä, josta muut kunnat tulevat varmasti jatkossa ottamaan mallia. Kajaanin vasemmisto jo ehti sitä esittää omalle kotikaupungilleen. Kajaaninkin pitäisi järjestön mielestä asettaa hiilineutraalius tavoitteeksi jo vuonna 2025.
Hinku-verkoston suosion perusteella voisi ajatella, että asenneilmasto on jo melko kohdillaan. Todellisuudessa törmätään yhä kysymykseen, miksi täällä pienessä Suomessa pitää ensimmäisenä olla pienentämässä hiilijalanjälkeä ja hillitsemässä ilmastokriisiä, miksei Kiina ja Intia. Onneksi pienet suomalaiskunnat ovat oivaltaneet tärkeimmän: enää ei ole varaa jättää toteuttamatta yhtään toimenpidettä, jolla ilmaston lämpenemistä voidaan hillitä.