Filippiinit oli viime vuonna maailman vaarallisin maa ympäristönsuojelijoille ja maaoikeuksien puolustajille, kertoo Global Witness-järjestön vuosittainen raportti.
Filippiineillä tapettiin viime vuonna 30 ympäristönsuojelijaa. Kolmasosa heistä surmattiin Mindanaon saarella, jossa presidentti Rodrigo Duterten hallitus on siirtämässä 1,6 miljoonaa hehtaaria maata teollisen mittakaavan maatalouden käyttöön.
Listan kakkonen ja kolmonen ovat Kolumbia (24 surmattua) ja Intia (23 surmattua).
Eniten surmat lisääntyivät Guatemalassa.
Brasilia, joka vuodesta 2012 julkaistulla synkällä listalla on ollut tätä ennen aina ensimmäinen, putosi viime vuonna neljänneksi. Siellä raportoitiin 20 ympäristönsuojelijan kuolemasta. Vielä vuonna 2017 luku oli 57.
Brasilian ennuste huono
Pelättävissä kuitenkin on, että Brasilian notkahdus jää vain väliaikaiseksi.
Brasilian äärioikeistolaisen presidentin Jair Bolsonaron virkakausi alkoi vasta tämän vuoden alussa, vaikka vaalit pidettiinkin lokakuun lopussa. Bolsonaro on suorastaan kannustanut laittomiin maanvaltauksiin, ja on myös jo aloittanut toimet luonnonsuojelualueiden ja alkuperäiskansojen asuinalueiden aseman heikentämiseksi.
Viime viikolla herätti huomiota waiãpien johtajan Emyra Waiãpin murha, minkä jälkeen kymmenet laittomat kullankaivajat hyökkäsivät waiãpien kyliin.
Kautta maailman surmatut ovatkin usein juuri alkuperäiskansojen edustajia.
Maailmanlaajuisesti Global Witness listasi viime vuonna 164 surmattua ympäristönsuojelijaa ja maaoikeuksien puolustajaa. Tämä oli vähemmän kuin huippuvuonna 2017, jolloin tapettuja oli 201.
Järjestö varoittaa kuitenkin, että luvut ovat todennäköisesti alakanttiin, koska osa tapauksista jää raportoimatta.
Lisäksi se arvioi, että yhtiöt ja niitä suosivat hallitukset saavat entistä enemmän tahtonsa läpi oikeusistuimien kautta sekä pelottelemalla ja uhkailemalla. Toisaalta myös kansainvälinen huomio ympäristönsuojelijoiden murhia kohtaan on kasvanut.
Pahin sektori kaivokset
Vaikka Filippiinit on nyt listan kärjessä, on sielläkin surmien määrä vähentynyt toissa vuodesta, jolloin tapettuja oli 48.
Aiemmin mainittujen lisäksi runsaasti surmia tapahtui Guatemalassa (16) ja Meksikossa (14). Guatemalassa määrä kasvoi eniten (edellisenä vuonna 3) ja se oli väkilukuun verrattuna synkin maa.
Guatemalassa surmat liittyivät erityisesti vesivoiman rakentamiseen. Vesivoimaan liittyvät surmat lisääntyivät myös maailmanlaajuisesti eniten.
Pahin yksittäinen sektori oli kaivostoiminta, johon liittyi 43 surmaa eri maissa. Myös maatalousmaan valtaamisen vuoksi tapettiin enemmän ihmisiä (21) kuin vesivoiman rakentamisen.
Melko paljon tapahtui myös metsänhakkuisiin (13) ja salametsästykseen (9) liittyviä surmia.