Viisi vuotta sitten Suomen ympäristökeskus perusti Raaseporiin ensimmäisen ekosysteemihotellin. Ekosysteemihotelli on uusi toimintamalli, jossa lajistolle tarjotaan turvapaikka avustamalla ne “hotelliinsa” ihmisen aiheuttaman uhan, kuten tietöiden, alta.
Viime kuussa hankkeesta valmistui kattava raportti. Pilottihankkeessa haluttiin kokeilla kuinka hyvin lajistoa voi siirtää paikasta toiseen säilyttämällä ne hengissä ja tarjoamalla niille uusi kasvuympäristö. Raportin mukaan ekosysteemihotelli voi auttaa monia lajeja, ja näin ollen ekosysteemihotelleja voidaan tulevaisuudessa nähdä Raaseporin lisäksi ympäri Suomea.
Valitettavasti vastaaville hankkeille on myös syynsä. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n tuoreimman arvion mukaan luonnon monimuotoisuus hupenee ihmisen aiheuttamana kovaa vauhtia. Myös Suomessa luonnon monimuotoisuus heikkenee.
Tänä keväänä julkaistun Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin eli Punaisen kirjan mukaan joka yhdeksäs eliölajeista on uhanalainen. Uhanalaisiin lajeihin kuuluu sekä eläimiä että kasveja, joista suhteellisesti eniten lintuja ja sammalia.
Luonnon köyhtymiseen on useita eri syitä. Elinympäristöjen vähentyminen on suurin uhanalaisuutta lisäävä tekijä. Suomessa erityisesti metsien hakkuut ovat suuri uhka lajeille, sillä metsät ovat tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö.
Ilmastonmuutos on uhka myös luonnon monimuotoisuudelle. Toisaalta luonnonsuojelu hillitsee ilmastonmuutosta, sillä luontoalueet, erityisesti metsät, toimivat tärkeinä hiilinieluina. Molempia onkin käsiteltävä yhdessä.
Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin itseisarvo. Ihmiskunnan on kyettävä pysäyttämään lajien katoaminen, kuudes sukupuuttoaalto. Lopulta se on myös itsesuojelua, sillä ihminen on olemassa vain osana ekosysteemeitä.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja.