Neljä vuotta sitten metsistä ja soilta kerättiin kaikkiaan 64,5 miljoonaa kiloa marjoja. Tänä vuonna marjojen kukinta on onnistunut, mutta satoa saadaan vähemmän.
Millainen mustikkasadosta on tulossa, tutkija Outi Manninen Luonnonvarakeskuksesta?
– Mustikasta on tulossa enintään keskinkertainen sato. Näyttää, ettei kukinta onnistunut tänä vuonna niin hyvin kuin aiempina vuosina. Mustikan kukka-aiheet kehittyvät edellisvuonna, joten viimevuotinen äärimmäinen kuivuus vaikuttaa tämän vuoden kukintaan. Pölytys on onnistunut tosi hyvin, noin 60-prosenttisesti.
Kuinka alkanut kylmä kausi vaikuttaa mustikan kehittymiseen?
– Kun mustikka on jo raakileina, viileällä säällä ei sinänsä ole merkitystä. Kypsyminen voi vähän myöhästyä tai se hidastuu. Sadon kannalta ei ole enää vaaraa paitsi, jos tulee viime vuoden kaltainen ääretön kuivuus. Mustikka jää silloin pienemmäksi, mutta on makeampaa. Jos on tosi kuivaa, mustikka voi jopa varista.
Joko mustikat kypsyvät?
– Etelä-Suomessa voi saada jo piirakkamarjat hyviltä paikoilta. Varsinainen pääsato kypsyy heinäkuun puolivälissä keskisessä Suomessa, jos sääolot pysyvät suotuisina.
Vuonna 2017 saatiin lakasta eli suomuuraimesta suursato. Kuinka lakan kukinta on onnistunut?
– Suomuurain on hyvin herkkä kasvi. Vaikka kukinta onnistuisi hyvin, halla, rankkasade tai kovat tuulet voivat pilata sadon. Tuona huippuvuonna kukinta oli myöhässä ja hallanvaara oli jo ohi.
– Tänä vuonna kukinta on onnistunut hyvin, mutta se oli aikaisessa ja osassa maata halla on vienyt sadon. Rankkasade ja etenkin rakeet voivat vaurioittaa suomuuraimen kukan. Jos on tosi tuulista tai sateista, pikkupölyttäjät eivät pääse liikkeelle. Mustikalla ja puolukalla pölyttäjinä ovat pääasiassa isot kimalaiset, mutta lakalla pienet kärpäset ja hyttyset.
Puolukasta saadaan yleensä suurimmat sadot. Miltä puolukkasato vaikuttaa?
– Puolukkasato vaikuttaa tähän mennessä aika hyvälle. Kukinta on onnistunut ihan hyvin, mutta pölyttymisestä ei ole vielä tietoa kovin paljoa. Puolukan kannalta nyt olisi hyvä saada lämpimiä kelejä.
Mitä muita luonnonmarjoja kerätään kaupalliseen käyttöön?
– Vadelmaa ja pihlajanmarjaa kerätään pieniä määriä kaupalliseen käyttöön, mutta niistä emme tee satoennustetta.